Jos jokin asia on lähellä sydäntäni niin se on metsä. Syksyn tullen olen viettänyt Paljon aikaa sienimetsällä jo lapsuudesta lähtien. Joka Kerta metsään astuessa aistit heräävät, hengitys syvenee ja huolet kaikkoavat ennen kuin huomaakaan. Kuitenkin muutettuamme Tampereelle on niiden hyvien sienipaikkojen etsiminen ollut todella vaikeaa, kun ei ole oikein tiennyt mistä aloittaa. Vuodessa olen viisastunut ja nyt minulla on täälläkin omat vakiopaikkani, jotka eivät petä sienien suhteen, mutta edelleenkin ne parhaat paikat löytyvät kotopuolen metsistä.
Tänä syksynä on saanut ihastella sosiaalisessa mediassa ihmisten sienisaaliita, sillä nyt todella on mitä poimia. Vaikka alkusyksyn sai lähinnä kateellisena katsella toisten ihmisten valtavia kanttarellisaaliita niin suppilovahveroiden noustessa olen minäkin päässyt näihin karkeloihin mukaan. Kävimme Lohjalla viikonloppuna ja pakko oli päästä myös metsään ennen lähtöä. Mättäät olivatkin onneksi täynnä isoja ja pieniä suppiksia ja tyhjin korein emme joutuneet sieltä poistumaan! Melkein iski ahdistus kun ei tiennyt minne astua ja kotiin kannettiin sieniä reilut kaksi kiloa. :D
Lähinnä poimin niitä eniten meidän makuumme olevia sieniä kuten suppilovahveroita, kanttarelleja, mustatorvisieniä ja suolasieniksi karvalaukkuja (karvarousku). Sienestys on ollut aina helppoa, kun sitä on tehnyt ihan pikkutytöstä asti ja on jo silloin oppinut mitkä ovat syötäviä ja mitkä taas eivät. Jos sienestys kiinnostaa niin lähde osaavan ihmisen mukaan, joka pystyy opettamaan samalla. Sienikirjan kanssa metsään lähteminen ei ole mahdotonta, mutta alussa voi helposti mennä sienet sekaisin. Tässä kohti on pakko mainostaa Kallen tiimin koulussa tekemää sienipeliä Fungus Frenzy, jonka voit ladata androidille täältä! Sangen koukuttava, vaikka itse sanonkin.
Olen lukenut paljon metsän hyvistä vaikutuksista ihan henkiselläkin tasolla ja minun on pakko yhtyä niihin. Kun astun metsään tuntuu siltä, että aistit vasta menevät off-asennosta on-asentoon ja välillä ne tuntuvat menevän melkein ylikierroksille. Sitä näkee ihan pieniäkin yksityiskohtia, kuulee paljon paremmin, toisaalta myös kuulee miten hiljaista oikeasti metsässä onkaan ja ennen kaikkea se tuoksujen meri mikä kosteasta metsästä huokuu on ihan mieletön. Joka kerta tämä yllättää, aivan kuin heräisi horroksesta pitkän talven jälkeen.
Related Articles
Sienestäjänä tulee myös syötyä paljon erilaisia sieniruokia. Varsinkin nyt syksyllä menu on todella sienipainoitteinen. Talveksi ja kevääksi poimimme pakkasen mahdollismman täyteen metsän herkkuja, mutta kuten nytkin kurkatessa pakkaseen on siellä vielä edellisen vuoden satoa jäljellä. Sama muuten on aina puolukan ja mustikankin kanssa, sitä säästelee, että riittäisi koko vuodelle ja pakkasessahan ne seisovat pahimmillaan vuosia. Meillä on parin viikon aikana syöty sienipiirakkaa, -pastaa, -risottoa ja -salaattia. Parhaimmillaan esim. kantterellit ovat kyllä sipulin kanssa paistettuna suoraan leivän päällä.
Tällä hetkellä vietämme Blogisisarien kanssa yhteistä Tervetuloa syksy -teemaa ja eilen Craft Candidate blogissa jaettiin ohje ihanaan oranssiin neulottuun tyynyyn! Huomenna voit käydä kurkkaamassa puolestasi Inspiration -blogista ohjeen syksyiseen atc-korttiin. Kaikki Tervetuloa syksyn -postaukset löydät kootusti sekä Kivemmasta blogista että Oranssia -blogista ja tottakai myös instagramista #tervetuloasyksy ♥
