Olen aina pitänyt siitä ajatuksesta, että minulla olisi arkiunivormu. Minua ärsyttää miettiä pukeutumista liian kauan aamulla – siitä tulee olo, että elämäni kallisarvoisia minuutteja valuu hukkaan ja vaatteeni omistavat minut eikä toisinpäin. Toisaalta Olen visuaalinen (ja turhamainen) ihminen, ja voin huonosti, jos päivän asuni ei toimi. Siksi uhraan aamuisin ainakin jonkin verran aikaa pukeutumiseen.

Eettisen kaupan puolesta ry aloitti tänä vuonna Lempivaatteeni-kampanjan, jossa kannustetaan kaikkia miettimään omaa kulutustaan, käyttämään jo omistamiaan vaatteita enemmän ja kyseenalaistamaan ajatusta, että tarvitsemme jatkuvasti jotain uutta vaatekaappiimme. He haastoivat minut pukeutumaan lempivaatteeseeni viikon ajan, mikä kuulosti minusta heti kiinnostavalta.

Minulla on aika paljon lempivaatteita, joten valitsin niistä viikon asuksi sellaisen kombon, jota olen tämän syksyn aikana käyttänyt monta kertaa, ja joka tuntuu kovin paljon minulta. Olen työstänyt ja pohtinut tyyliäni useiden vuosien ajan, ja alan saada kiinni siitä, minkälaisissa vaatteissa tulen luultavasti aina viihtymään.

Vastaus on: mustissa kaavuissa. Musta on mielestäni elegantti ja voimakas väri, ja mustaan pukeutuneena tunnen itsenikin voimakkaaksi. Mustassa asussa on turvallista olla. Se ei huuda huomiota, joten vaatteensa voi unohtaa ja keskittyä elämään. Musta asu on kuitenkin veistoksellinen ja dramaattinen, joten ei ole sellainenkaan olo, että sulautuu seinään. Win win!

Tällä hetkellä olen myös todella innostunut koruista (tai olen aina ollut, mutta nyt tavallista suuremmalla intensiteetillä), ja minun tekisi vain mieli pukeutua mustaan, sillä väri toimii mielestäni parhaana taustakankaana kauniille koruille.

Ritva Fallan villakankainen paita.

Löysin tämän paidan alkusyksystä Fidasta ja siitä tuli heti uusi suosikkini. Se on tehty jämäkästä villakankaasta, joten se on lämmin ja se näyttää melko ryhdikkäältä, vaikka se on ylisuuri. Viihdyn vaatteissa, joissa on iso kaula-aukko, ja käytän usein jotain kaunista kaulakorua tämän paidan kanssa.

Totêmen farkut.

Nämä farkut olen omistanut jonkun vuoden. Rakastan leveälahkeisia housuja ja vietän suurimman osan ajastani sellaisissa. Vaatekaapistani löytyy kuitenkin aina yhdet pillifarkut – mutta vain yhdet. Niitä on välillä kiva käyttää vaihtelun vuoksi, sekä kivan siluetin vuoksi silloin, kun haluaa pukea jonkun tosi oversize-yläosan. Nämä ovat tosi mukavat ja venyvät yksilöt.

Acnen saappaat.

Monen, monen vuoden takainen hankinta, joka kannatti. Käytän näitä kenkiä ainakin pari päivää viikossa ja ne ovat edelleen tosi hyvässä kunnossa.

Se oli ihanaa. Aamut tuntuivat ihan vähän helpommilta, kun vaatteiden valintaan ei tarvinnut käyttää aikaa. En kyllä suoriutunut aikaisemmin töihin, eikä herääminen pilkkopimeään marraskuuhun tuntunut mitenkään hauskemmalta, mutta hieman helpotusta tämä toi arkeeni.

Sinä viikkona, kun suoritin tätä haastetta, kävin myös viikonloppuna Tukholmassa minilomalla. Univormuni vapautti minuta pakkauspohdinnoilta ja tässä säästin kyllä oikeasti aivokapasiteettiani. Pakkaaminen sujui tosi nopeasti, mutta myönnän, että teki hirveästi mieli sujauttaa mukaan muitakin vaatteita. Pysyin kuitenkin kovana. Ja onneksi pysyin, sillä matkustaminen yhdessä outfitissa oli upeaa. Tavaraa oli vähemmän ja oli mukavaa vain hillua kaksi päivää samoissa vaatteissa, eikä miettiä ulkonäköään niin paljon.

Nautin pukeutumisesta ja kaikenlaisesta kaunistautumisesta, mutta huomaan, että sosiaalisen median myötä olen ajautunut miettimään ulkonäköäni enemmän kuin haluaisin. Kun aikana ennen Instagramia päivän asuni näki vain kourallinen ihmisiä, olisi minulla nyt mahdollisuus jakaa asuvalintani tuhansille silmäpareille. Vaikken jakaisi sitä, mietin automaattisesti, kelpaisiko asu Instaan.

Uskon, että aikamme kulutushysteriasta voi syyttää ainakin jonkin verran Instaa. Sovellus on kuin suuri musta aukko, joka jatkuvasti hotkii lisää sisältöä. Voi helposti alkaa tuntu siltä, että sille pitäisi koko ajan olla uusia asukuvia syötettäväksi, ja vanhat vaatteet eivät tunnu riittävän, kun ne on jo niin monta kertaa nähty. On myös fakta, että uusien ostosten esittely kerää ainakin minulla paljon tykkäyksiä, mikä tietty tuntuu hyvältä – liskoaivoille tykkäys kun tarkoittaa, että minusta pidetään ihmisenä. Niin kieroutunutta.

Instagramissa on tietysti myös niin paljon ihanaa ostettavaa ja kauniita ihmisiä, joilla on paljon upeita vaatteita. Sovellus huijaa meitä uskomaan, että voimme saada ihailemiemme it-tyyppien Instagram-elämän (joka ei tietenkään ole mikään oikea elämä) ostamalla samanlaisia tavaroita kuin he. Ja kaiken tämän mahdollistaa tietenkin pikamuoti, joka tarjoaa helposti saatavilla olevia halpoja vaatteita.

Huoh. Olen tähän kovin väsynyt ja siksi vietän nykyään paljon vähemmän aikaa Instassa. Päätös on ainakin minun kohdallani parantanut elämänlaatuani huomattavasti.

Summa summarum viikon kokeesta: En kyllästynyt asuuni, kukaan ei tietenkään kysynyt, miksi en vaihtanut vaatteita joka päivä, eikä vastaan tullut tilannetta, johon univormuni ei olisi sopinut. Viikon kuluttua oli kiva pukea jotain muuta, mutta palasin myös tähän asuun uudestaan. Mustat kaapuasut 4-ever!

The post Viikko lempivaatteissa appeared first on Musla.