Ystävilläni Tiinalla ja Jaakolla on ollut koko syksyn kestävä, intohimoa täynnä oleva projekti. Nimittäin Tammenterhojen idätys, joka ei ole niin yksinkertaista mitä olettaa saattaa.

Koko projekti lähti käyntiin Tiinan sekä Jaakon omistamasta Svenskt Tennin Ekollon vas–tammenterhomaljakosta. Svenkst Tenn on “Ruotsin Marimekko”, joka on tunnettu etenkin printtikankaistaan, jotka ovat boheemimpi versio Marimekon taideteollisemmista kankaista. Svenskt Tennin kankaat ovat ihania ja ne tuntuu jotenkin ihanan villeiltä ja eksoottiselta Marimekon hillityimpiin printteihin tottuneelle.

Ekollon vas on Svenskt Tennin perustajan, Estrid Ericsonin, 1930-luvulla suunnittelma klassikkotuote, joka on siis suunniteltu varta vasten tammenterhojen idätystä ja kasvatusta varten. Svenskt Tennin upea myymälä Tukholmassa on yleensä ihan täynnä maljakoissa olevia kauniita tammenalkuja ja niitä katsoessa koin voimakkaan MÄKIN HALUUN! -kokemuksen. Siinä on vaan semmoinen juttu, että terhojen idättäminen ei ole mikään helppo juttu, eikä moni tammenterhomaljakon omistaja ole koskaan saanut terhoja itämään. Ja se jos mikä turhauttaa. Kunnon First World Lifestyle -problems.

Tänä vuonna Jaakko ja Tiina perehtyivät tammenterhojen idätykseen melkoisella pieteetillä, jonka tuloksena kummankin kodissa on ollut kunnon tammikasvattamot. Projektin etenemistä ja eri kasvuvaiheista on raportoitu ahkerasti yhteisessä chattiryhmässämme koko syksyn ajan. Jaakko on siirtynyt jo seuraavalle levelille ja yrittää idättää myös hevoskastanjoita. Niillekkin ruotsalaisilla on omat maljakot. Hevoskastanjat näyttävät olevat erittäin hitaita itämään ja kasvamaan, mutta edistystä tapahtuu jo.

Nyt noin puolentoista kuukauden jälkeen projektin alettua pöytiämme koristaa vih-doin-kin kauniit ja herkät tammivauvat. Ajateltiin vielä lopuksi istuttaa tammet maahan ensi keväänä.

Idätettyjä terhoja on kuskattu lahjaksi ympäri pääkaupunkiseutua  – ne ovat täydellinen nollabudjetin syys- tai pikkujoululahja.

TAMMENTERHOJEN IDÄTYS STEP-BY-STEP

1. Kerää reippaasti tammenterhoja maasta syys-lokakuussa. Veikkaan, että tämä saattaa onnistua vielä marraskuussakin jos lumet sulaa pois. Kyllähän ne lumen alla muhineet Terhot itävät luonnossa vasta keväälläkin.

2. Tämä steppi on ehdottoman tärkeä: Tee terhoille kelluntatesti. Kippaa terhot vesiastiaan ja heitä pois kelluvat eri kuivahtaneet tammenterhot. Pohjalle vajoavat ovat vielä tuoreita elinvoimaisia terhoja. Kellumisprosentti vaihtelee huimasti riippuen terhojen laadusta ja emotammen kasvupaikasta: ekasta parinkymmenen terhon satsista vain muutama vajosi pohjaan, kun taas toisesta, noin sadan terhon satsista jopa puolet vajosi pohjalle.

3. Laita kelluntatestin läpäisseet terhot laakeaan vedellä täytettyyn astiaan. Vesi kannattaa vaihtaa muutaman päivän välein. Idätysvaiheessa terhot eivät tarvitse valoa, joten ne voi jättää lillumaan pimeäänkin paikkaan huoneenlämpöön. Testiryhmä ei huomannut eroa jääkaapissa idätettyihin terhoihin, joten terhojen kylmäkäsittely ei ole tarpeellista.

4. Noin viikossa terhot puskevat esiin juuren hännän. Kun häntä on vähintään puolen sentin mittainen, terhon voi siirtää kasvamaan pieneen pulloon tai lasiastiaan. Tässä vaiheessa varsinaisen terhon ei välttämättä tarvitse olla vedessä, riittää kunhan juuri ylettyy veteen. Jos lasikippojen tai pullojen suut ovat liian leveitä terhoille, niihin voi kiinnittää tueksi nuppineulat kevyesti muutamasta eri suunnista.

5. Kun juuri on hieman kasvanut, terho puskee seuraavaksi esiin ylöspäin kasvavan maavarren ja lopulta ensimmäiset lehdet. Sitten vaan ihastelet kaunista pikkutammeasi.