Matkustimme Katrin kanssa Uuteen-Seelantiin ja Australiaan viime marraskuussa. Matka oli yksi parhaista. Katselen matkakuvia kännykästä vieläkin melkein joka päivä, niistä tulee niin hyvä mieli.

Paras vinkki, jonka voin antaa koskien matkaa Uuteen-Seelantiin on, että menkää! Varsinkin, jos nautitte luonnosta ja kauniista maisemista, suosittelen lämpimästi. 

Me lensimme ensin Australiaan ja vietimme siellä vähän vajaan viikon ja jatkoimme sitten matkaa Uuteen-Seelantiin, jossa viivyimme yhteensä melkein kaksi viikkoa, ennen paluutamme takaisin Australiaan. Pysähdyimme Australiassa, sillä meillä on siellä ystäviä, joiden luona vierailimme, Mutta välipysähdys on myös virkistävä stoppi matkalla, joka muuten kestäisi satamiljoonaa tuntia. 

Uusi-Seelanti koostuu Pohjois- ja Eteläsaaresta ja kaksi viikkoa on mielestäni aika hyvä minimimäärä, jos viettää aikaa kullakin saarella. Tämä on toki mielipideasia. Me halusimme viipyillä, vaeltaa, olla rauhassa ja välttää kiirehtimistä. 

KUMMALLE SAARELLE?

Saaret eroavat toisistaan: Pohjoisessa on sub-trooppista, viidakkomaista, rannoilla on mustaa vulkaanista hiekkaa ja heinää. Etelä muistuttaa (kuulemma) vähän Norjaa, maisemat muistuttavat Lord Of The Ring -elokuvista. (Koska ne on kuvattu siellä.) Monet molemmilla saarilla vierailleet väittävät ensin, että saaria on mahdoton laittaa paremmuusjärjestykseen, tai edes verrata toisiinsa, mutta pienen painostuksen jälkeen kaikki keneltä kiristin vastausta sanoivat vastahakoisesti, että ehkä Eteläsaari on vähän hienompi maisemiensa puolesta: vuoristoa, järviä ja henkeäsalpaavia maisemia. 

Itsehän en osaa sanoa, koska me kävimme vain pohjoisessa. En kadu yhtään, enkä voi muuta kuin suositella sitä: sen villit rannat – villeimmät ikinä – suloinen Ponsobyn alue, ihmiset, viidakkomaiset kävelyreitit ja vesiputoukset, ruoka – kaikki oli aivan ihanaa. Olen iloinen, että vietimme siellä koko aikamme, sillä ehdimme kaikkialle ja jos olisimme väkisin repeytyneet myös toiselle saarelle, olisin ehkä katunut, että emme viettäneet jommallakummalla enemmän aikaa. Ensi kerralla haluan käydä myös etelässä, voin sitten kertoa mitä mieltä olen itse saarien paremmuusjärjestyksestä.

Sen voin kuitenkin sanoa, että Pohjoissaari oli niin ihana, että haluaisin käydä siellä uudestaan, vaikka seuraavalla kerralla kävisin myös Eteläsaarella. 

AUCKLAND

Lensimme saapuessamme Aucklandiin ja vuokrasimme lentokentältä auton. En lähtisi Uuteen-Seelantiin ilman ajokorttia, vaikka saattaa olla, että paikasta toiseen pääsisi jollain bussillakin. Vapaus ajaa paikasta toiseen oli täällä kuitenkin ehdottoman ihanaa.

(Muista: Liikenne Uudessa-Seelannissa kulkee toisin päin kuin Suomessa! Se on aluksi kreisiä ja varsinkin vilkun ja ikkunapyyhkimien paikka sekoittuu koko ajan, mutta kyllä siihen sitten tottuu.)

Aucklandin keskusta on aika geneerinen, enkä tuhlaisi aikaani siellä vaan suuntaisin suoraan Ponsonbylle. Se on pieni viehättävä alue noin kymmenen minuuttia Aucklandin keskustasta. Majoitusta kannattaa etsiä jostain sieltä, läheltä Ponsonby St tai Jervois Rd -nimisä katuja. Alue on vähän “hipsterimäistä”, mutta ei ärsyttävällä tavalla. Alueella on inspiroivia pikku kauppoja ja paljon hyviä ravintoloita. Jos asuu näillä kulmilla, ei teidän tarvitse Ponsonbyllä ajaa paikasta toiseen autolla, vaan voi kävellä.

Koko alueen voi nähdä yhdessä päivässä, mutta meillä oli tosi ihana Airbnb ja taisimme viettää alueella yhteensä kolme tai neljä kokonaista päivää. Aamuisin kävelimme aamupalalle, joimme kahvia ja tuorepuristettuja mehuja. Aamiaisen jälkeen kiertelimme kaupoilla, söimme lisää ja maleksimme ihastelemassa alueen pieniä taloja ja pihojen ruusuistutuksia. Yhtenä päivänä lounaan jälkeen ajoimme Kare Kare:lle ja toisena teimme retken valitsemallemme luontoreitille (taisi olla Fairy Falls) ja kävimme patikoimassa. 

Ponsobyn kivoimmat ravintolat:

Oli varmasti muitakin, mutta nämä ainakin oli kivoja.

Dear Jervois: Ihana aamainen ja lounas. Tosi kauniit annokset. Sopivan terveellistä, olematta “terveyskahvila”. Tilaa täällä: vohveleita ja uppomunia ja avocadoa ja mysliä. Tilaa kaikkea.

Orphans Kitchen: Vähän perusravintoloita fancympi. Ruoka oli i-ha-naa. Tilaa täällä: kaikkea. Taas. Me syötiin aika paljon. (Tänne kannattaa ehkä tehdä varaus.)

Mexico: Erittäin maksimaalinen sisustus ja yllättävän hyvät tacot ja super hyvät margaritat. (Mä rakastan tacoja.)

Little Bird: Siis mä en oikeastaan välittänyt tästä paikasta niin paljon, koska vohvelit maistui puulta, mutta jos terveily kiinnostaa, this is the place. Raakakkuja ja muuta sellaista. 

Ponsobyn kivoimmat kaupat:

Jälleen: Oli varmasti muitakin, mutta nämä ainakin oli kivoja.

Father Rabbit: Kinfolk -henkinen sisustuskauppa, very lovely. Käyttötavaroita kotiin. 

Tessuti: Asuimme tämän sisustuskaupan yläkerrassa, kaupan omistajan kotona, joka oli kuin kaupan jatke. Omistajalla on tosi hyvä maku ja ihana suklaanruskea Monty-niminen labradori.  

Everyday needs: Täällä kaikki oli tosi ihanaa. Jokapäiväiseen elämään suunniteltuja tavaroita ympäri maailmaa. Kauppaa kuratoi Katie Lockhart -niminen sisustussuunnittelija, joka on suunnitellut myös Waiheke Islandilla sijaitsevan Oyster Inn -hotellin huoneet. (Siitä lisää kohta.)  

RANNAT

Kaikki luontoon liittyvä oli Uudessa-Seelannissa parasta, nämä rannat erityisesti. Kaikissa ei voinut uida, koska meri oli niin raivopäinen, mutta pelkkä ihailu riitti. Kannattaa pakata autoon pienet eväät, esimerkiksi pähkinöitä ja hedelmiä ja vettä, sillä monesti kaikista hienoimmissa paikoissa ei ole mitään, mistä ostaa syötävää ja olisi sääli kääntyä takaisin, vain koska nälkä yllättää kesken seikkailun. 

Kare Kare

Tämä oli saarista villein. Ehkä myös ihanin. Hiekka oli mustaa ja rannalla ei meidän lisäksi ollut ketään. Aallot näyttivät siltä, että jos uskaltautuisi uimaan, meri söisi elävältä. Täällä ei siis kannata mennä veteen. Tunnelma oli todella dramaattinen, niin ihana. Vuoren rinteet kasvoivat keltaista lupiinia. Piano elokuvan tämä kohtaus on kuvattu Kare Karella. 

Piha Beach

Ehkä rannoista toisiksi ihanin. Piha on luntoeeltaan lempeä. Pihan alueella on myös tavallaan enemmän tekemistä, kuin Kare Karella: on kahvila ja ravintola ja kauppa, surffikoulu ja patikointireittejä. Sen takia myös alueella on enemmän ihmisiä.

Täällä voi käydä uimassakin. Me vietimme täällä yhteensä muutaman päivän. Suosittelen patikoimaan, alueella on viitoitettuja reittejä, joiden pituudet vaihtelevat tunnista kuuteen tuntiin tms.

Muriwai

No en mä osaakkaan laittaa näitä rantoja järjestykseen, koska tämäkin oli niin ihana. Ei uitu millään näistä, käveltiin vaan ja ihasteltiin, patikoitiin, tuijotettiin merta. Täällä voi bongata lintuja, kalastaa, kaikki on jylhää ja majesteettista ja korkeat rantakalliot putoavat suoraan mereen.

WAIHEKE ISLAND

Auckandin downtown -alueelta voi ottaa lautan pienelle paratiisinomaiselle Waiheken saarelle. Keräsimme tuntikausia simpukoita ja kävelimme rannoilla. Saarelle voi halutessaan kyllä tuoda auton, mutta me jätimme omamme parkkiin Aucklandiin ja kuljimme saarella jalan ja bussilla. Toimi hyvin! Saari on vehreä ja rannat uintikelpoisia. Meidän vierailumme aikana saarella oli tuulista ja satoi hieman vettä, mutta se ei haitannut yhtään, oli vaan jotenkin entistä tunnelmallisempaa.

Saarella on ihana majatalo, Oyster Inn. Suosittelen yöpymään siellä, jos vapaita huoneita on tarjolla. Jos tilaa ei ole, kannattaa varata pöytä Oyster Innin ravintolasta ja käydä siellä illallisella. Suosittelen: Bloody Mary ostereita ja ranskalaisia.

ROTORUA

Rotorua on kanamunan hajuinen kaupunki, koska siellä on vulkaanisia kuumia lähteitä ja rikkiä ilmassa. Ajomatka tänne kesti muutaman tunnin ja maisemat oli kauniita, kumpuilevaa peltoa, laitumia ja karjaa lehmistä karibuihin. Rotoruan kaupungissa ei varsinaisesti ole mitään erityistä, mutta lähteissä lilluminen oli aivan ihanaa. Ajatelkaa, että siellä on jokia, joissa virtaa kiehuvaa vettä! Kannattaa siis suunnata suoraan lähteille!

Lisäksi kävimme tällaisessa Geothermal Wonderlandissa, jossa on nähtävänä erilaisia tosi rikkipitoisia altaita ja porisevan kuumia lähteitä. Siellä on kaamea lemu! Mutta paikka oli tosi hieno ja mielenkiintoinen. Yksi erityisen lemuisa allas oli nimeltään The Champagne Pool. Siitä nouseva rikkihöyry haisi ihan hirveältä, otettiin tosi paljon kuvia ja naurettiin ja meinattiin oksentaa.  Maisema näytti joltain vieraalta planeetalta, jossa maaperä on punaista ja vihreää ja jokapaikassa savuaa ja höyryää.

Rotorua on kunnon Maori-kulttuurin kehto ja kaikki paikalliset yrittivät saada meitä menemään johonkin Maori esityksiin, mutta ne kuulostivat kaikki ihan kamalilta. Skipattiin ne, koska vaikka Maorit kiinnostaa kyllä, niin jotenkin niissä jutuissa on aina ihan kamala turre-meno ja kaikki tuntuu tosi feikiltä. 

Kadulla näimme Rotoruassa sellaisen 80-vuotiaan mummelin, jonka hiukset oli yhtä paksut kun mun koko vartalo ja vaatteet paksua mustaa, hyvin leikattua villakangasta (oli varmaan 20 astetta lämmintä) ja kasvot tatuoitu tosi hurjiksi perinteisillä Maori-kuvioilla. Meinasin kuolla, hän oli niin upea.

MUUTA

Jos aikaa jää, kannattaa ehkä harkita käyvänsä myös näissä: Bay Of Islands, Matapori Bay, Coromandel ja Bay of Plenty.

Kävelkää jättiläispuumetsissä ja käykää katsomassa järviä, syökää mangoja ja tujiotelkaa surffareita. Ajakaa umpimähkään ja pysähdelkää sinne missä on kaunista. 

OSTOKSET

Osta kotiin vietäväksi Manuka hunajaa; sitä myydään kaikissa tavallisissa ruokakaupoissa ja se on ihanan makuista paahtoleivällä! (Avaamattoman hunajan saa tuoda lentokonessa Eurooppaan.)

Simpukoita! Myös simpukat saa tuoda kotiin, vaikka rajoilla ollaan tosi tarkkoina kaikesta mitä sieltä kuljettaa. Pese tai keitä simpukat ennen matkaa hyvin ja kerro avoimesti tullissa niistä. Mun simpukat tarkastettiin matkalla Australiaan, mutta kiellettyjen listalla on vain joku tietty, kai aika harvinainen simpukkalajike ja sain pitää kaikki keräämäni aarteet.

Koska Uusi-Seelanti on kova villantuotanto maa, suosittelen myös merinovillasta valmistettuja alusasuja. Ostin itselleni kaksi hihatonta villa-aluspaitaa, ne on parhaat! 

YÖPYMINEN

Me varailimme Airbnb paikkoja lennosta ja muutaman jo etukäteen. Kaikki kodit, joissa yövyimme olivat megaihania ja asukkaat kodeissa ystävällisiä. Saimme vinkkejä patikkaretkiä varten ja oli muutenkin kivaa tutustua paikallisiin. Asunnot olivat tarpeeksi isoja, niin että emme kokeneet olevamme jonkun toisen tilassa, vaan ujoina Suomalaisina saimme tarpeeksi myös omaa rauhaa. Osa kodeista oli niin kauniita, että teki mieli jäädä asumaan.

***

Matkalla oli paljon kivaa, nämä olivat kuitenkin ehkä kivoimmat.

Tästä linkistä pääset karttaan, johon olen merkannut meidän reitin varrelta paikkoja, ehkä se auttaa suunnistuksessa!