Kerroin jo heinäkuun koostepostauksessani, että kävimme kuun lopulla pienellä kaupunkilomalla Gdanskissa.
Suorat lennot Turusta Wizzairilla olivat syy, miksi tänä kesänä Gdanskin matkakohteeksemme valitsimme.
Related Articles
Isännän loma läheni loppuaan emmekä halunneet tuhlata aikaa matkustamiseen - Gdanskin lennot
kestävät säästä riippuen korkeintaan puolitoista tuntia.
Me selvisimme mennen tullen tunnilla ja 10 minuutilla.
Kun aamulentomme lähti Turusta klo 9.10, olimme jo hotellillamme Radisson Blu Gdanskissa
paikallista aikaa noin klo 10. Aikaerohan Puolassa on -1 Suomen aikaan verrattuna.
Hotellimme sijaitsi aivan Gdanskin keskustassa, Vanhassa kaupungissa Dlugi -kadulla, joka on
yksi kaupungin keskeisimmistä kävelykaduista.
Hotellin pääsisäänkäynti oli rakennuksen toisella puolella, piilossa vanhan tiilirakennuksen takana,
mutta sen jälkeen vastassa olikin vallan erilainen näky: marmoria, lasikattoja, nahkaa.
Huoneen saimme heti, joten pääsimme purkamaan tavarat ja vaihtamaan kengät
- tiesimme entuudestaan, että tällä reissulla kävellään paljon ja hyvät kengät ovat silloin tarpeen.
Hotelli oli taattua Radisson Blu -laatua, huone tilava ja siisti, palvelu loistavaa ja aamiainenhan
Radisson Blu hotelleissa kulkee nykyään nimellä Super Breakfast, mikä tarkoittaa sitä, että
tarjonnan laatuun ja esillepanoon on panostettu ja pyritty suosimaan luomua sekä lähialueiden tuotteita.
Tämä oli nyt kolmas kesä peräkkäin, kun hotellivalintamme osui Radisson Bluhun ja niin tyytyväisiä
olemme olleet, että varmasti seuraavallekin matkalle sellaista ensimmäiseksi etsimme.
Vaikka hotellissa ei näillä kaupunkilomilla pitkiä aikoja vietetäkään, on hotellin sijainnilla suuri merkitys
matkan onnistumiseen. Ja tällä iällä myös sillä, että hotelli on siisti ja sillä on tarvittavat palvelut kohdillaan;)
Päivämme päättyivätkin iltaisin tuohon Dlugi -kadun puolella olevalle terassille, jossa vielä
istuimme ja seurasimme elämää vilkkaalla kävelykadulla.
Nähtäväähän Gdanskissa on vaikka kuinka paljon, mutta meille tämä oli jo kolmas matka sinne,
joten emme edes ajatelleet, että alkaisimme koluta lukuisia museoita ja kirkkoja.
Ajatuksena oli vain haahuilla ympäriinsä, nauttia kaikesta kauniista ja istahtaa välillä johonkin
katukahvilaan lepuuttamaan jalkoja.
Gdanskhan on satamakaupunki Pohjois-Puolassa ja sen ytimen muodostaa Vanha kaupunki sekä
Moslawajoen ranta, jossa sijaitsee maailman vanhin nosturi.
Yhdessä lähietäisyyksillä sijaitsevien Sopotin ja Gdynian kaupunkien kanssa se muodostaa ns.
kolmoiskaupungin alueen, jossa asuu n. 750000 ihmistä.
Gdanskhan tunnettiin vielä ennen toista maailmansotaa nimella Danzig ja sen asukkaista suurin osa
oli tuolloin saksalaisia, mutta sodan jälkeen se puolalaistui.
Gdansk tunnetaan myös kaupunkina, jossa syntyi Puolan Solidaarisuusliike, jota johti sittemmin
Puolan presidenttinäkin toiminut Lech Walesa.
Ensimmäisenä päivänä tutkimme tietenkin tuon oman kotikatumme ja käväisimme myös jokirannassa.
Sitten edellisen käyntimme siellä oli sinne uudemman kaupungin puolelle ilmestynyt mm. maailmanpyörä,
ja siihen isäntä yritti koko matkamme ajan minua turhaan houkutella.
Minulle riitti ihasteltavaa ihan maanpinnan tasollakin.
Sillä Gdansk on kaunis kaupunki.
Värikkäästi maalatut ja hienosti kunnostetut talot, vehreys ja kukat
- kaunista oli katsoi minne tahansa.
- kaunista oli katsoi minne tahansa.
Se, että Gdanskissa puhutaan Vanhasta kaupungista, on hieman harjaanjohtavaa,
sillä kaupunki pommitettiin toisessa maailmansodassa miltei maanpinnalle.
Lähes kaikki on uudelleen rakennettua ja pikkutarkasti entisöityä.
Myös tämä maailman suurin tiilikirkko, Pyhän Marian kirkko, koki sodassa osansa,
mutta on taas entisessä loistossaan.
mutta on taas entisessä loistossaan.
Matkan toisen päivänä kävimme Sopotissa, kylpylä- ja rantakaupungissa,
ja siitä teen oman postauksensa, sillä kyllä tuo pieni ja viehättävä rantalomakohde,
Puolan Rivieraksikin kutsuttu kaupunki, sen ansaitsee.
ja siitä teen oman postauksensa, sillä kyllä tuo pieni ja viehättävä rantalomakohde,
Puolan Rivieraksikin kutsuttu kaupunki, sen ansaitsee.
Matkan Sopotiin voi hyvin tehdä taksillakin, sillä taksimatkat eivät kukkaroa Puolassa kaada,
mutta halusimme kokea hieman enemmän paikallista väriä ja matkasimme sinne junalla.
Samalla näimme myös ihmisten arkea, työmatkalaisia ja niitäkin rakennuksia,
joita ei matkaesitteissä esitellä.
Oli uudisrakennuksia - ja oli sitäkin vanhaa, jota kukaan ei ollut jaksanut hoitaa.
Samalla näimme myös ihmisten arkea, työmatkalaisia ja niitäkin rakennuksia,
joita ei matkaesitteissä esitellä.
Oli uudisrakennuksia - ja oli sitäkin vanhaa, jota kukaan ei ollut jaksanut hoitaa.
Kiva matka, josta kerron myöhemmin lisää;)
Kolmantena päivänä kävimme kaupungin ulkopuolella olevassa Galeria Balticassa, ostoskeskuksessa,
jonne menimme taas junalla. Kätevä kulkuväline, sillä matka ostoskeskukseen kesti n. 10 minuuttia;)
Takaisin tullessa poikkesimme vielä kaupungissa olevaan Galeria Handlowa Madisoniin,
joka oli sopivasti kävelyreittimme varrella juna-asemalta hotellille.
Ostoskeskuksia ja -paikkoja Gdanskista löytyy useampia ja tarjolla on suurin piirtein samat herkut
kuin suomalaisissakin ostosparatiiseissa - lisäksi muutama keskieurooppalainen
ja puolalainen brändi, joihin meillä ei törmää.
ja puolalainen brändi, joihin meillä ei törmää.
Vaikka oli alennusmyyntikausi, emme juurikaan mitään ostaneet - tuolla Galeria Balticassakin
viihdyimme vain vajaat 2 tuntia - ja siihenkin mahtui jo kahvitteluhetki;)
Jos Puolasta jotain ostaa, kannattaa ostaa paikallisia tuotteita: käsitöitä, nahkatuotteita,
koristeita, meripihkakoruja ja taidetta.
koristeita, meripihkakoruja ja taidetta.
Hintataso on edullisempi kuin Suomessa, mutta kun olimme jälleen kerran liikkeellä käsimatkatavaroin
ja kotona on menossa huushollin karsinta, ei mitään suurempaa mukaan tarttunut.
Ostoksia voi toki tehdä itse kaupungistakin - pieniä kauppoja ja puoteja on joka puolella.
Ja yksi viehättävimmistä Vanhan kaupungin kävelykaduista, Mariacka -katu, on myös oiva ostoskatu,
jos haluaa koruja tai taidetta ostaa.
Gdanskissa aika kyllä kuluu - eikä tarvitse edes tehdä mitään erityistä.
Sen kun kävelee ja katselee.
Kuten vaikkapa tuota kissaa, joka Mariacka -kadulla katselee ympärilleen ja
varmaankin tuumaa: pysykääs turistit lestissänne, nää on mun mestat;)
Kauniita rakennuksia, iloisia ja avulaita ihmisiä - ja taidetta joka puolella.
On siinä kissalla mestat!
Taidenäyttelyitä löytyi useita ja katutaiteilijoita vähän jokaiselta kävelykadulta.
Konsertteja iltaisin olisi ollut tarjolla useammassakin paikassa ja katusoittajien konsertit
kaikuivat ympärillä meni minne tahansa.
Ilta- ja yöelämääkin Gdanskissa löytyy varmasti ihan jokaisen makuun - meille riittivät ohjelmaksi
syömässä käynnit, kävelyretket ja istahtamiset johonkin katukuppilaan.
Käveltyä tuli ja kunnolla - yhdet kengät jätin lähtiessä hotellin roskikseen
ja rakkolaastariinkin jouduin turvautumaan.
Vaan en niin paljoa, että se menoa olisi haitannut;)
Käveltyä tuli ja kunnolla - yhdet kengät jätin lähtiessä hotellin roskikseen
ja rakkolaastariinkin jouduin turvautumaan.
Vaan en niin paljoa, että se menoa olisi haitannut;)
Ruokapaikkoja löytyy melkein joka kadulta ja valita voi hienoista gourmetpaikoista
niihin kansainvälisiin burgerketjuihin. Ja sushivillitys on yltänyt myös tänne
- sushipaikkoja oli useampia.
niihin kansainvälisiin burgerketjuihin. Ja sushivillitys on yltänyt myös tänne
- sushipaikkoja oli useampia.
Ravintoloiden hintataso vaihtelee - ja niinkuin muuallakin, mitä kauemmas keskustasta menet,
sitä edullisemmin syöt ja herkuttelet.
Mutta eipä se keskustaruokailukaan maltaita maksanut kun ei 7 ruokalajin illallisia harrastanut.
Meillä taisi kallein päivällinen maksaa n. 120 zlotia (n. 30 euroa) yhteensä - ja siihen sisältyivät
ruuat, viinit, isännän oluet ja ja minun cappuccinoni.
Niin vain aika kului ja koitti lauantaiaamu ja oli aika sanoa näkemiin kauniille Gdanskille.
Aikainen aamu, sillä lento lähti jo klo 6.10 paikallista aikaa.
Koska aamiaiselle emme hotellissa ehtineet, saimme mukaamme eväspussit - ja millaiset eväät
se sisälsikään: eri tavoin täytettyjä leipiä, hedelmiä, jogurttia, siemenpatukoita ja juomaa.
Olen ennenkin näitä aamiaispusseja aamulennoille lähtiessä saanut,
mutta eivät ne kyllä näille eväille ole vertoja vetäneet.
mutta eivät ne kyllä näille eväille ole vertoja vetäneet.
Kaikkea en jaksanut syödä, mutta onneksi oli mukana isäntä, johon mahtui sekin, mikä minulta jäi;)
Kylläisin vatsoin oli hyvä koneeseen nousta ja kun check-inn oli tehty jo kotoa lähtiessä,
jäi aikaa vielä taxfree -ostoksillekin.
Lento kesti taas sen tunnin ja 10 minuuttia ja kun tytär oli Turun kentällä vastassa, olimme kotona
Kaarinassa jo ennen 9 Suomen aikaa.
Gdanskista kotiin Kaarinaan nopeammin kuin Helsingistä!
Tällainen matkanteko on minun mieleeni;)
Koskahan seuraavan kerran?
Sillä uudelleenkin menemme - jos Luoja suo. Ja jos Wizzair jatkaa lentojaan Turusta;)
Joulunalusmatkakin voisi olla kiva - joulutorit tuolla päin maailmaa ovat ihastuttavia!
Oletko sinä käynyt Gdanskissa? Mitä pidit kaupungista?
Hyvää viikon jatkoa kaikille!
Lady of The Messiä voit seurata myös
Facebookin, Bloglovinin, Instagramin, Twitterin, Tumblr`n ja Pinterestin kautta
