Get Even More Visitors To Your Blog, Upgrade To A Business Listing >>

Tänäkin pääsiäisenä aurinkomme nousi

On pääsiäispäivän ilta. Hiljaisen pääsiäisen ilta. 

Kukapa meistä olisi vielä viime vuoden lopulla osannut arvata, millainen tästä vuodesta 2020 tulee? Emme mekään, kun jouluna teimme läheistemme kanssa suunnitelmia tälle vuodelle. Oli aikeissa viettää isännän 60-vuotispäiviä huhtikuun alussa ja yhteistä pääsiäistä koko lähisuvun kanssa. 

Vaan toisin kävi. Koko maailmamme muuttui hetkessä yhden viruksen takia. Korona laittoi meidät eristäytymään läheisistämme, ystävistämme ja harrastauksistamme. Osa meistä vetäytyi etätöihin ja osalle työssäkäynti on täynnä varovaisuutta ja pelkoa. Ja liian monelta meni myös työ. 

Elämän täytti pelko ja huoli. Huoli omasta ja läheisten terveydestä ja elämästä, huoli elannosta. Pelko siitä, kuinka moni selviää tämän taudin kourista - ja pelko siitä, millainen maailma meitä odottaa, kun tästä joskus selvitään.

Hiljaista on ollut myös täällä blogissa, sillä nyt ei sanoja ole ollut.



Joillekin meistä pääsiäispyhät ovat monesti olleet  ne kaivatut vapaapäivät arjen keskelle. Toisille ne ovat olleet hyvä tilaisuus järjestää juhla, kutsua vieraita tai kyläillä itse.  Ja toki moni on pääsiäisen pyhinä myös kirkon oven avannut. Vaan näin ei ole tänä pääsiäisenä.

Nyt ei vietetä sukujuhlia eikä tavata ystäviä. Kirkkojen ovet ovat kiinni ja pääsiäisen kirkonmenot vietetään verkon striimien välityksellä.


Myös meillä on hiljaista. Olin jo viime vuonna suunnitellut pitäväni pääsiäisen alusviikon lomaa ja onneksi sen myös nyt pystyin pitämään. Etätyöviikot olivat sen verran intensiivisiä täynnä kriisiviestintää, somen seurantaa ja videoneuvotteluja, että olin yllättävän väsynyt. Kun lomaa aikoinaan suunnitellessani olin aikonut siivota kunnolla, laittaa hyvissä ajoin kodin pääsiäiskuntoon ja ruuat valmiiksi, en nyt jaksanut tehdä mitään. Lepäilin ja ulkoilin. Mielialakin on vaihdellut liki epätoivosta hauraaseen toivoon. 


Kotia ei ole koristeltu kuin kukkasin ja pääsiäismunin ja ruuat - no, syödään, mitä jaksetaan laittaa. Tytär toi sentään Micu-kissan tänne meitä ilahduttamaan, sillä tytär tekee myös etätyötä ja on pystynyt karanteenia pitämään, joten katsoimme tämän vaarattomaksi vierailuksi. Poikaa ja tulevaa miniää emme ole uskaltaneet tavata, sillä miniäehdokas tekee töitä lasten päiväkodissa ja hänellä niitä kodin ulkopuolisia kontakteja on väkisinkin. Onneksi on netti ja puhelimet. Äitini on ottanut karanteenissa elämisen tosissaan - hän ei poistu kotoaan kuin kävelylenkille jai Hollolassa asuva veljeni pystyy hänen kauppa- ja apteekkiasiansa hoitamaan ja toimittamaan ostokset äidin kodin takapihalle. Äidin kanssa soittelemme päivittäin useammankin kerran. Aika käy hänelle pitkäksi, kun hän ei pysty ketään tapaamaan.  Anoppiakaan en ole tavannut, mutta toki soittelemme. Isäntä on pari kertaa käynyt oven taakse hänelle jotain ostoksia viemässä.

Tänä pääsiäisenä olen halunnut keskittyä vain oleelliseen. Huolen, rukouksen ja huokausten keskellä olen yrittänyt muistaa, Miten Paljon elämässäni on tällä hetkellä hyvin. Ja miten paljon aihetta kiitokseen on juuri nyt tämän kaiken keskellä. 


Pääsiäinenhän osuu meillä aikaan, jolloin talvi vaihtuu kevääksi. Kuollut herää eloon.

Ja siinä on se tärkein.
Hiljaisen viikon jälkeen murheellinen pitkäperjantai.
Lankalauantain hiljaisuus ja odotus.
Ja vihdoin pääsiäispäivän tyhjä hauta.
Elämä voittaa kuoleman.
Ja valo voittaa pimeyden.

Kevät on jo täällä. Ja kevään värit. Meidän etupihallamme ensimmäiset vihreät puskevat jo maasta. Luonto on herännyt jälleen eloon. Luonto hoitaa ja antaa toivon siitä, että tästä vielä selvitään. Sillä valo voittaa pimeyden, aina.

Evääksi sinulle tänä pääsiäisenä en keksi parempia sanoja, kuin on virren 105 alussa:

Aurinkomme ylösnousi,
paistaa voittovuorella.
Lämmin valo sieltä loistaa,
surut, murheet hajottaa.
Kokoon tulkaa, taivaan linnut,
suvi-ilmaan puhtaaseen.
Visertäkää, pienet leivot,
viinipuussa tuoreessa.

Kylmä talvi pois on mennyt,
myrskysää on lakannut,
lumipilvet hajotetut,
kylmä sumu selvinnyt.
Lehti puhkeaa jo puihin,
valkoruusut aukeilee.
Lounatuuli hiljaisena
Eedomista puhaltaa.

Pidetään huolta itsestämme ja toisista. Pysytään turvassa. Luotetaan, toivotaan, uskotaan.

Levollista pääsiäistä kaikille!

Lady of The Messiä voit seurata myös
FacebookinBloglovininInstagraminTwitterin
Blogit.fi:nTumblr`n ja Pinterestin kautta.



This post first appeared on Lady Of The Mess, please read the originial post: here

Share the post

Tänäkin pääsiäisenä aurinkomme nousi

×

Subscribe to Lady Of The Mess

Get updates delivered right to your inbox!

Thank you for your subscription

×