Yhteiskuntatieteissä viime vuosina yhä voimakkaammin esiin nousseet vaatimukset Tutkijan Oman Aseman ja ennakkoluulojen arvioinnista ammentavat muun muassa 70-luvulta asti vaikuttaneesta näkökulmasidonnaisuuden teoriasta.

Yksinkertaisimmillaan kyse on sen oivaltamisesta, että kokemuksemme ja taustamme muokkaavat tapojamme nähdä maailma, tulkita sitä ja liikkua siinä.

Helsingin Sanomat julkaisi jutun Jukka Savolaisesta, yhdysvaltalaisessa yliopistossa toimivasta suomalaistutkijasta, jonka kriittinen artikkeli ‘positionaalisuudesta’ oli herättänyt kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.

HS:n artikkelin kaltaiset ‘kriittiset ulostulot’ toistavat usein tiettyä kaavaa. Tyypillisesti kirjoittajat esittävät positionaalisuudesta kiinnostuneiden tutkijoiden olevan ‘identiteettipolitiikan’ orjia, ja väittävät itse edustavansa objektiivista tiedettä.

Erityisen silmiinpistävää tämä on Savolaisen ottaessa hampaisiinsa 'cite black women'-liikkeen.

Vähäinenkin ymmärrys positionaalisuudesta olisi ehkä saanut myös HS:n tiedetoimituksen pohtimaan, josko erilaisen tietämisen tavoille tietä raivaavaa tiedeaktivismia koskevaa artikkelia varten olisi voinut haastatella myös muunlaisia tutkijoita kuin suomalaisia miehiä.

***

Lue Henni Alavan kirjoittama uutiskommentti kokonaisuudessaan seuraamalla IG-profiilimme biosta löytyvää linkkiä!

#yhteiskunta #uutiset #uutinen #helsinginsanomat #tutkija #tutkimus #tiede #asema