Get Even More Visitors To Your Blog, Upgrade To A Business Listing >>

Ostaisitko suolaa, joka maksaa 228€/kg?

Novus Aditus
Ostaisitko suolaa, joka maksaa 228€/kg?

En lakkaa ihmettelemästä, miten kekseliäisyyttä käyttämällä tai brändäämisen avulla yleisesti käytössä oleville sanoille saadaan kehitettyä mitä ihmeellisimpiä variaatioita.

Vanha esimieheni kutsui turvalasista tehtyä, silikonisuojuksella vuorattua juomapulloani ”vedensijoitusjärjestelmäksi”. Eräs yritys on puolestaan brändännyt roska-auton kuljettajat ”raaka-aineen kerääjiksi”, joka toki alkaa nykyään jo olla ensimmäistä termiä osuvampi aikana, jolloin iso osa roskakatoksiin päätyvästä jätteestä kierrätetään.

No, ei siinä mitään. Ravintolisämarkkinoilla tämä sama ilmiö on ehkä viety vielä askeleen pidemmälle. Mauttomia ja tuotteesta riippuen kivisiä tai jauhoisia ateriankorvikkeita kutsutaan ”herkullisiksi proteiinipatukoiksi” ja HMB:tä ”markkinoiden tehokkaimmaksi ravintolisäksi”. Suolaa kutsutaan puolestaan ”Imeskeltäväksi Jaksamismineraaliksi”.

Kyllä, luit oikein. Imeskeltävä Jaksamismineraali.

Juuri tällä nimellä Masajo-niminen yritys myy sivuillaan 8 euroa maksavaa, mutta nyt tarjouksessa 5,60 euroa maksavaa 35 gramman purkkia, joka sisältää Andeilta peräisin olevia, imeskeltäviä kiteitä. Tämän ”energia-, palautus- ja urheilumineraalin” Masajo kertoo antavan ”lisäbuustin” ja ”poistavan kramppeja”. Siksi kai purkin tuotekuvan mukaan purkin kyljessä lukee ”Dumppaa doping! Tyrmää krampit!

Tuotekuvan lisäksi sivuilla on kuva tuotteen ravintoainemääristä. Japanilaisten ”Nippon Shokuhin Analysis Centerin” ja ”Japan Pianshan Chemistry Research Centerin” mukaan 100 grammaa tuotetta sisältää:

  • 95,6 grammaa natriumkloridia (95,6%)
  • 700 milligrammaa kalsiumia (0,7%)
  • 646 milligrammaa kaliumia (0,65%)
  • 208 milligrammaa magnesiumia (0,21%)
  • 3,46 milligrammaa rautaa (0,035%)

Kun ravintosisältöä katsoo, useimmat näkevät ensimmäisenä itselleen tutun yhdisteen, natriumkloridin. Kansankielellä tämä yhdiste tunnetaan nimellä ”ruokasuola” tai ihan vain ”suola”. ”Imeskeltävä jaksamismineraali” on siis hieno nimitys suolalle, mikä ilmenee tuotteen myös ainesosaluettelosta: siinä mainitaan tuotteen ainoaksi ainesosaksi ”Ruususuola-kristallisuola Bolivian Andeilta”.

Tuotetekstissä eräs kymmenottelija toteaa, että Imeskeltävä Jaksamismineraali on ”Kätevä rasia luonnollisia mineraaleja” ja että ”Tämä tulisi löytyä kaikkien urheilijoiden treenikassista”. Onneksi minullakin sattuu olemaan treenikassissani mineraalipurkki, josta voin laittaa murusen ”mineraaleja” vedensijoitusjärjestelmääni silloin, kun hikoilen litratolkulla — eli en käytännössä ikinä.

Imeskeltävän jaksamismineraalin käyttöohjeeksi mainitaan ”Laita yksi rae kerrallaan kielen alle, kun tunnet tarvetta tai kun haluat ennaltaehkäistä kramppeja. Suositus: 3 kpl työpäivän aikana, 10 kpl urheilusuorituksen aikana ja 20 kpl rankan urheilusuorituksen aikana.”

Verrataanpa siis vähän ravinnepitoisuuksia, kun otamme 10 kidettä (arviolta 0,5 grammaa eli 500 milligrammaa) joko Imeskeltävää jaksamismineraalia tai treenikassistani löytyvää Ollin uskomatonta treenimineraalia™. Ollin uskomattoman treenimineraalin™ tiedot ovat THL:n Fineli-tietokannasta nimekkeellä ”Merisuola, jodioimaton”, kun taas Imeskeltävän Jaksamismineraalin kohdalla olen luottanut valmistajan omaan ilmoitukseen.

Ollin uskomaton treenimineraali™ (karkea merisuola) Imeskeltävä Jaksamismineraali
 Myytävänä Jokainen ruokakauppa Masajon verkkokauppa
 Natriumkloridia 479 mg 478 mg
 Kalsiumia 0,3 mg 3,5 mg
 Kaliumia  0,3 mg 3,2 mg
 Magnesiumia 0,2 mg 1 mg
 Rautaa  0,02 mg 0,02 mg
 Annoksen hinta  0,03 cnt = 0,000295€  11,42 cnt = 0,1142€ (ale 8 cnt)
 Kilohinta  0,59 €  228 € (ale 160€)

Kun molempien tuotteiden lukemia vertailee, niin sijoittamalla Imeskeltävään Jaksamismineraaliin 11,39 senttiä enemmän 500 milligramman annosta kohden saa

  • 1 mg vähemmän natriumkloridia
  • 3,2 mg enemmän kalsiumia
  • 2,9 mg enemmän kaliumia
  • 0,8 mg enemmän magnesiumia
  • yhtä paljon rautaa

Erot näiden kahden tuotteen välillä ovat siis mitättömät, eikä tällaisilla määrillä ole käytännössä terveyden kannalta mitään merkitystä. Rautaa lukuun ottamatta näiden kivennäisaineiden saantisuositus mitataan nimittäin sadoissa, jopa tuhansissa milligrammoissa3, joten näillä määrillä ei yksinkertaisesti voida esimerkiksi korjata yhden tai useamman kivennäisaineen puutostiloja.

Erot eivät olisi merkittäviä edes nykyisellä väestön suolan saantimäärällä, joka on 25–64 vuoden ikäisellä väestöllä noin 8–9 grammaa vuorokaudessa3. Jos suolan päivittäinen annostus mitattaisiin kymmenissä grammoissa, erot näiden kahden tuotteen ravinneainepitoisuuksissa nousisivat kieltämättä merkittävimmäksi. Silloin ihmisellä on tosin paljon muutakin mietittävää kuin se, kannattaako käyttää merisuolaa vai Imeskeltävää Jaksamismineraalia eli muun muassa, miksi käyttää suolaa niin paljon, ja mistä kaivaa rahat 228 euroa kilolta maksavaan suolaan, kun voisi ottaa tilalle 0,59 euroa kilolta maksavan suolan.

Kymmenien grammojen päivittäinen suolan käyttö ei muutenkaan ole millään tavalla perusteltua suurin piirtein yli 99 tapauksessa sadasta, sillä etenkin väestötasolla ihmisten tulisi tehdä nimenomaan päinvastoin, eli pyrkiä vähentämään pöytäsuolan käyttöä nykyisestä 8–9 gramman keskimääräisestä saannista.

Jos haluaisi saada järkevästi suolaa kuluttamalla terveyden kannalta merkittäviä määriä joitakin muita kivennäisaineita kuin natriumia, niin yli 90-prosenttisesti natriumkloridista koostuva suola kannattaisi vaihtaa noin 5€/kg maksavaan mineraalisuolaan, jossa natriumkloridia on 30–50%, ja vastaavasti muita suoloja kuten kaliumia ja magnesiumia on pöytä- tai vuori- tai kristallisuolaan verrattuna reippaasti enemmän.

Tuotteen markkinoinnista

Imeskeltävää Jaksamismineraalia markkinoidaan mielestäni oudolla tavalla. Sitä markkinoivan yrityksen eräässä Facebook-julkaisussa mainitaan esimerkiksi, että ”Tuotetta ovat olleet kehittämässä useat terapeutit, hierojat, urheilijat sekä Nuorten Kultaleijonien ravintovalmentaja (U20 MM-kulta 2016)”.

Siis… Miten suolaa voidaan kehittää? Ovatko urheilijat käyneet osoittamassa Boliviasta sen paikan, josta tätä suolaa pitää käydä louhimassa? Vai ovatko hierojat päättäneet, minkä kokoisilla kiteillä saadaan paras tuntuma kielen alle?

Etenkin väite vuoden 2016 U20-jääkiekkojoukkueen ravintovalmentajasta kuulosti aika ihmeelliseltä. Joissakin verkkokaupan tuoteteksteissä ravintovalmentaja oli muun muassa vaihtunut ”ravintoneuvojaksi”, joten koska hänen nimeäkään ei ole mainittu, on kyseessä miltei myyttinen henkilö.

Epäilin aluksi, että kyseistä henkilöä ei ole olemassakaan. Tästä kertoisi se, että kyseinen ravintovalmentaja tai -neuvoja ei esiinny omalla nimellään, koska jos pitää jotakin tuotetta hyvänä, niin yleensä sen takana ollaan omalla nimellä. Niinpä pelkästään henkilön tittelin mainitseminen vaikutti silkalta markkinointikikalta, sillä kyllähän nuorten kultaleijonien ravintovalmentajan täytyy olla asiantunteva kaveri, ja häneen yhdistettyjen tuotteiden täytyy olla hyviä, mikä voi madaltaa ihmisten ostamiskynnystä. Siksi aihe kaipaa hieman penkoilua.

Joukkueen johtoryhmän kokoonpanoa tarkastelemalla ei saanut yksiselitteisesti selville, kuka alla olevan kuvan henkilöistä toimi joukkueen ravintovalmentajana, vai toimiko ylipäätänsä kukaan. MM-kultajoukkueen johtoryhmään kuului siis Leijonien virallisten sivujen mukaan seuraavia henkilöitä:

U20-jääkiekkomaajoukkueen johtoryhmä MM-kotikisoissa 2016

Päätin siis kysyä asiaa Jääkiekkoliitolta, jonne lähetin sähköpostia viime viikon torstaina. Jääkiekkoliitolla oli ymmärrettävästi parempaakin tekemistä kuin vastailla kansan kummallisiin kyselyihin, joten en saanut vastausta viestiini tähän päivään mennessä.

Tämän jälkeen sain viime viikonloppuna keskusteluyhteyden Hero Maliin, jonka nimen bongasin yllä olevasta listasta ja joka oli siis yksi tämän hienoon saavutukseen yltäneen joukkueen fysioterapeuteista. Kysyin Malilta, tietäisikö hän, kenestä tässä nyt puhutaan, ja liitin oheen kuvankaappauksen eräästä tuotteesta (joka ei ollut Imeskeltävä Jaksamismineraali). Hero vastasi  minulle:

”Nyt olen kyllä yhtä neuvoton kuin sinä. Minä kyllä hoisin lisäravinteet ym, mutta tämä tuote ei ole tuttu.”

Sitten kysyin asiasta suoraan Masajolta, joka vastasi minulle ”Samuli Perälä”. Tähän taas Hero Mali vastasi:

”Kyllä hän muutamille pojille oli jutellut. Mä en koskaan tavannut”

Ja näin olemme päässeet maaliin! Samuli Perälän — jonka taustoista en sen kummemmin tiedä — nimeä ei löydy vuoden 2016 U20-jääkiekkojoukkueen johtoryhmän tiedoista, kuten ylhäältä näkyy. Perälällä ei siis ole ollut ainakaan mitään kovin virallista roolia joukkueen johtoryhmässä, ja hän on tuskin saanut kultamitalia kaulaansa voitokkaan finaalin päätteeksi tai edes myöhemmin, koska joukkueen lisäravinnepuolesta vastannut fysioterapeuttikaan ei ole häntä ikinä tavannut.

Jos asia pitää kutinsa, ja hän on ainoastaan jutellut muutamalle pelaajille ravitsemusasioista, voidaan kyseenalaistaa perustellusti, onko hän ollut ”Nuorten Kultaleijonien ravintovalmentaja (U20 MM-kulta 2016)”. Lauseesta saa nimittäin helposti sellaisen kuvan, että Perälä olisi tehnyt aivan jotain muuta kuin jutellut yksittäisille pelaajille, ja olisi sen sijaan ollut Patrik Lainetta, Jesse Puljujärveä ja Sebastian Ahoa myöten koko joukkueen ravintovalmentaja. Sikäli tämän tittelin käyttö on siis mielestäni harhaanjohtavaa markkinointia, ja kuluttajan kannalta hyvin ikävää toimintaa.

Sananen krampeista

Tämä kirjoitus ei varsinaisesti käsittele kramppeja, vaan ravintolisäbisnestä höystettynä esimerkillä, mutta käydään lyhyesti läpi yhtä tuotteen keskeisimmistä markkinointi- tai terveysväittämistä. En edes ala nyt vertaamaan suolaa ja dopingaineita keskenään, koska en usko kenenkään vaihtavan EPO-ampullejaan suolapurkkiin. Tarkoitan siis tahattomien ja usein hyvin kivuliaiden lihassupistuksien eli kramppien ”tyrmäämistä”. Puhun tässä yhteydessä liikuntaan liittyvistä, terveiden ihmisten kokemista krampeista, enkä sellaisista krampeista, joita saattaa esiintyä sairauksien eli esimerkiksi diabeteksen yhteydessä.

Tällaisissa krampeissa suolan ja etenkin natriumin merkitystä kramppien ehkäisemisessä (tai hoitamisessa) on liioiteltu, sillä

  • Tutkimusten mukaan urheillessa tulevat krampit eivät ole yhteydessä nestevajeeseen, eivätkä liiemmin elektrolyyttitasapainoon1

Yllä oleva asia kannattaa lukea pariinkin kertaan. Nämä kaksi ovat nimittäin melko yleisiä olettamuksia, joihin minäkin olen nojannut ennen kuin minulle lyötiin faktat tiskiin.

  • Ei tiedetä olevan sellaista fysiologista mekanismia, miten veren elektrolyyttiepätasapaino aiheuttaisi krampin jossakin tietyssä lihaksessa1

Tämä on ihan loogista, kun tarkemmin ajattelee. Jos veriplasman elektrolyyttipitoisuuksien häiriöt aiheuttaisivat krampit, niin miten on mahdollista, että krampit tulevat vain rasituksen alla oleviin lihaksiin, kuten juostessa pohkeisiin? Silloinhan kramppeja pitäisi tulla ihan hullun lailla ympäri ämpäri kehoa useaan paikkaan, eikä vain johonkin yksittäiseen lihakseen!

  • Kramppien taustalla voivat olla poikkeuksellisen kova rasitus, huono kunto, suuri kehon paino, huono lihaskunto sekä lihasten kireys ja/tai väärä työskentelyasento1

Mitään näistä asioista ei voida muuttaa minkäänlaisia suolahippuja imeskelemällä. Vaikuttaakin siltä, että juuri kova rasitus on tärkein lihaskramppeja laukaiseva tekijä1. Ei ole ihme, että paikat alkavat kramppailemaan, jos ei ole tehnyt viikkoihin tai jopa kuukausiin mitään, lähtee lumen tultua tai sulettua hiihto- tai juoksulenkille ja vetää heti ensimmäisen lenkin ihan liian kovaa omaan kuntoonsa nähden.

Suolan sisältämien mineraalien kannalta ehkä eniten kiinnostusta herättää magnesium, joka osallistuu kehossa muun muassa lihassupistuksien säätelyyn ja jonka monet ihmiset yhdistävät kramppeihin. Valitettavasti magnesiuminkin merkitystä esimerkiksi kramppien ehkäisyssä on liioiteltu voimakkaasti1.

Silloin magnesiumista voi olla hyötyä kramppien kannalta, jos kärsii sen puutoksesta ja käyttää magnesiumravintolisää tai paikkailee ruokavaliotaan1. Puutosta ei kuitenkaan voi korjata Imeskeltävällä Jaksamismineraalilla, jonka tuotetekstissä sanotaan ”korvaa magnesiumia” — 500 milligramman annoksessa Imeskeltävää Jaksamismineraalia on 1 milligramma magnesiumia.

Magnesiumin puutoksesta kärsiminen on kuitenkin lähtökohtaisesti epätodennäköistä, sillä Finravinto 2012-tutkimuksen mukaan väestö saa keskimäärin ruoasta riittävästi magnesiumia, eli 25–64-vuotiaat miehet 417 milligrammaa, ja 25–64-vuotiaat naiset 344 milligrammaa vuorokaudessa, kun puutteisiin nähden ”turvamarginaalin” sisältävät suositukset ovat miehillä ja naisilla järjestyksessä 350 ja 280 milligrammaa3. Aktiivisesti liikkuvilla magnesiumtilanne on yleensä vielä piirun verran parempi, koska he syövät väestötasoon verrattuna yleensä terveellisemmin (esimerkiksi täysjyväviljoja) ja määrällisesti enemmän ruokaa, jolloin ravintoaineitakin saadaan enemmän.

Hien mukana menetetään vain vähän magnesiumia, joten magnesiuminsaannista ei ole hyötyä liikuntasuorituksen aikana1,2 . Sama koskee kaliumia: aivan kuten magnesiuminkin tapauksessa, leijonanosa elimistön kaliumista on solujen sisällä, eikä solujen ulkopuolisessa nesteessä1,2. Onkin todettu, että ainoa elektrolyytti, jota tulisi korvata urheilusuorituksen aikana, on todennäköisesti natrium, joskin tätäkään korvausta ei tarvitse tehdä useimmissa tapauksissa: monella on liikuntasuorituksen jälkeen hypernatremia eli normaalia korkeampi veriplasman natriumpitoisuus2.

Jos haluaisi vielä leikkiä ajatusleikkiä, niin merisuolahan olisi suorituksen aikaiseen natriumin hankkimiseen itse asiassa parempi tuote kuin Imeskeltävä Jaksamismineraali — sehän sisältää 500 milligramman annosta kohti peräti yhden (1) milligramman enemmän natriumkloridia!

Suolan imeskely lihaskrampin koittaessa on siis melko varmasti turhaa useimmissa tapauksissa, joten Imeskeltävän Jaksamismineraalin tai jonkin muun suolan yhteydessä mainittua väittämää kramppien ehkäisemisestä ei kannata aivan helpolla uskoa. Onneksi Imeskeltävällä Jaksamismineraalilla on tätä kirjoitettaessa ”Rahat takaisin, jos tuote ei toimi”-takuu. Siihen (toimimattomuuteen) on nimittäin melko hyvät mahdollisuudet.

Jos joku on kuitenkin saanut ”tyrmättyä kramppeja” Imeskeltävällä Jaksamismineraalilla, johtui se sitten lume- tai jostain muusta vaikutuksesta, en voi kiistää käyttäjien omakohtaisia kokemuksia. Mikäli siis on siinä uskossa, että suolan imeskely auttaa kramppeihin, niin todennäköisesti kramppeihin on saattanut saada siinä tilanteessa helpotusta. Silloin kyseessä on kuitenkin lumevaikutus, joka olisi voitu saada yhtä hyvin aikaan Imeskeltävään Jaksamismineraaliin verrattuna 386 kertaa halvemmalla merisuolalla.

No jos suola ei autakaan kramppeihin, niin mikä sitten voisi auttaa oikeasti?

Tämä on monelle melko intuitiivinen ratkaisu krampin sattuessa, eli kramppaavan lihaksen venyttely, jolla ei ole kilohintaa saati mitään tekemistä elektrolyyttien kanssa. Tämäkin puhuisi sen puolesta, että teoria (uskomus) elektrolyyttiepätasapainon liittymisestä kramppeihin ei pidä paikkaansa4.

Yhteenveto

Kun tein erästä tehtävää yhdellä urheiluravitsemuksen perusopintojen opintojaksoista, kirjoitin siihen seuraavasti:

Kannattaa sivuuttaa täysin ravintolisiä markkinoivien yritysten mainokset ja tuotetekstit. Tämä voi kuulostaa äärimmäiseltä neuvolta, mutta ravintolisien markkinoinnissa käytetään usein yliampuvia väitteitä, joilla ei ole todenperäisyyttä.

Kannattaa siis pyrkiä harrastamaan kriittistä ajattelua, tarkastella tuotteen ravintoainesisältöä, ja etsiä tietoa tuotteesta tai sen sisältämistä ainesosista mielellään aivan jostain muualta kuin yrityksien internetsivuilta tai somejulkaisuista.

Tässä kirjoituksessa käsitellyn Imeskeltävän Jaksamismineraalin, jota ei varsinaisesti voida pitää ravintolisänä vaan suolana, yhteydessä on annettu terveysväite kramppien ehkäisemisestä. Tällä väitteellä ei tutkimustiedon perusteella näyttäisi olevan juurikaan todenperäisyyttä, ja sen ainoa mahdollinen toimintamekanismi onkin todennäköisimmin lumevaikutus.

Kyseenalaisen terveysväitteen lisäksi tämän tuotteen tapauksessa todella arkinen tuote eli suola on brändätty hienosti, vaikka kyseessä on ”sama tuote eri paketissa”. Karimin sanoin ”Suola on suolaa eli natriumkloridia, vaikka se olisi tuotu Himalajalta asti”. Jos siis haluaa saada sen lumevaikutuksen aikaan tai korvata suorituksen aikana menetettyä natriumkloridia — jota ei siis tarvitse useimmissa tapauksissa edes tehdä — se onnistuu aivan yhtä hyvin espanjalaisesta merivedestä kuivatulla, 95,8-prosenttisesti natriumkloridista koostuvalla merisuolalla kuin Bolivian Andeilta asti rahdatulla, 95,6-prosenttisesti natriumkloridista koostuvalla ”energia-, palautus- ja urheilumineraalilla”. Tässä tapauksessa suolaa on laitettu taskussa tai treenikassissa kulkevaan kannelliseen purkkiin, jolloin kilohinta on yhtäkkiä noussut jopa moninsatakertaiseksi muihin suoloihin nähden.

Eikä siinä vielä kaikki: tuotetta markkinoidaan mielestäni epäeettisellä väittämällä MM-kisoissa menestyneen nuorten jääkiekkomaajoukkueen ravintovalmentajasta, jolla ei näytä olleen joukkueessa ainakaan virallista roolia.

Valitettavasti tällainen lumepohjainen terveysväite + sama tuote eri paketissa + epäeettinen markkinointiväittämä -kombo näyttää toimivan. Masajon Facebook-sivuilla näkemässäni, erään henkilön antamassa kommentissa tuotetta kuvailtiin sanoilla ”On muuten tehokasta!” Oletettavasti tällä henkilöllä oli siis kokemusta Imeskeltävästä Jaksamismineraalista, joten osa ihmisistä on ollut valmiita maksamaan suolasta hinnan, joka vastaa normaalihinnaltaan 228 euron kilohintaa.

Kysynkin, olisitko sinä?

Minä en ole, sillä vaikka saisin tätä pieneen purkkin laitettua suolaa alennushintaan eli 160€ / kilo, alennushinta on minun mielestäni vieläkin ihan liian suolainen.

Ei kun anteeksi — alennushinta on minun mielestäni vieläkin ihan liian Imeskeltävän Jaksamismineraalinen.

Jaa kirjoitus Facebookissa ja kerro siellä oma mielipiteesi suolasta!

Lähteet

Artikkelikuva: Christian Thiele / CC-BY-SA-3.0
1. Ilander, O. (toim.). (2014). Liikuntaravitsemus. Lahti: VK-kustannus Oy.
2. Burke, L. & Deakin, V. (toim.). (2015). Clinical Sports Nutrition. Sydney: McGraw-Hill Education Pty Ltd.
3. Finravinto 2012-tutkimus. Linkki.
4. Sportsscientist.com-sivulla on varsin kattava ja hyvä artikkelisarja lihaskrampeista.

The post Ostaisitko suolaa, joka maksaa 228€/kg? appeared first on Novus Aditus.



This post first appeared on Novus Aditus, please read the originial post: here

Share the post

Ostaisitko suolaa, joka maksaa 228€/kg?

×

Subscribe to Novus Aditus

Get updates delivered right to your inbox!

Thank you for your subscription

×