Euribor-koron jyrkkä nousu on muodostunut yhdeksi viimeisen parin vuoden kiinnostavimmista puheenaiheista. Euribor-korko vaikuttaa Suomalaisiin konkreettisesti, sillä suurin osa mm. Suomalaisten asuntolainoista on Euribor-korollisia lainoja – ja koska aihe on ajankohtainen, ja selvästi lukijoita kiinnostava, päätin kirjottaa myös tämän artikkelin, jossa tutustutaan hieman pintaa syvemmälle Euribor-koron koukeroihin.

Artikkelissa tutustutaan Euribor-korkoon, sen syntyyn ja vaikutuksiin tämän päivän Eurooppalaisessa talousjärjestelmässämme.

Haluatko tietää, mihin Euribor-korko menee tänä vuonna? Lue tämä artikkeli.

Miten inflaatio vaikuttaa korkoihin? Lue kattava määritelmämme inflaatiosta ja sen vaikutuksista tästä.

Euribor-koron perusteet

Euribor-korko eli Euro Interbank Offered Rate on Euroopan Pankkien välinen korko.

Se kuvastaa korkoa, jolla ensiluokkaisten pankkien on mahdollista saada lyhytaikaista rahoitusta toisiltaan euromääräisillä varoilla. Euribor-korko on tärkeä viitekorko, johon monet lainat ja rahoitustuotteet pohjautuvat Euroopassa.

Yksinkertaisesti ja tiivistettynä euribor-korko määrittää korkotason, jolla euroalueen pankit myöntävät toisilleen lyhytaikaista vakuudetonta lainaa.

Mikä on euribor-korko ja miten se määritellään?

Euribor-korko päivittyy joka päivä, ja yleisestä käsityksestä poiketen kukaan yksittäinen tekijä ei määrittele euribor-koron suuruutta – sen sijaan se lasketaan keskiarvoistamalla kaikkien euroalueen pankkien toisilleen myöntämien lainojen korot.

Euribor-korko on siis euroalueen pankkien toisilleen myöntämien lainojen päivittäin määriteltävä korkojen keskiarvo.

Pankit myöntävät toisilleen lainoja erilaisilla takaisinmaksuajoilla – euribor-koron laskentaan käytettävien lainojen erääntymiseen jäljellä oleva aika, eli maturiteetti, vaihtelee alhaisesta 1 viikosta jopa 12 kuukauteen.

Toisin sanoen euribor-koron määrittelemiseen käytetään pankkien näkemystä tulevaisuuden korkotasosta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.

Euribor-koron arvioinnissa otetaan huomioon 18 paneelipankin korkotasot. Alla näkyvästä listasta voit tarkastella korkotasoon vaikuttavat pankit:

Kuten saatoit huomata, listalta löytyy ainoastaan Euroopan vaikutusvaltaisimpien alueiden, kuten Ranskan, Saksan sekä Espanjan pankkeja. Syy lienee se, että nämä pankit ovat euroalueen suurimpia – ja täten luotettavimpia – pankkeja.

Euribor-koron merkitys ja vaikutukset lainoihin

Euribor-korko vaikuttaa suoraan monenlaisiin lainoihin, kuten asuntolainoihin, yrityslainoihin ja kulutusluottoihin. Se voi vaikuttaa lainan korkoon ja siten lainan kokonaiskustannuksiin. Yleensä euribor-koron muutokset heijastuvat suoraan lainan korkoihin, ja ne voivat siten vaikuttaa kuukausittaisen lyhennyksen suuruuteen ja kokonaiskuluihin.

Kuluttajapuolella euribor-korko tarkistetaan ennalta määrätyin väliajoin. Useimmilla Suomalaisilla on asuntolainassaan 12kk euribor-korko, joka tarkoittaa sitä, että korko tarkistetaan vuosittain, eli 12 kuukauden välein. Euribor-koron yhteydessä esiintyvä ”12kk” tarkoittaakin juuri koron tarkistusväliä.

Euribor-koron eri vaihtoehdot

Kuluttajalle myytävistä euribor-korkoisista rahoituksista suurin osa on 12kk euribor-korollisia, mutta myös esim. asuntolainaan on mahdollista saada 3kk euribor-korko.

Kuluttajapuolella muita koron tarkistusvälejä ei juurikaan käytetä, mutta yrityspuolella ja suuremmissa lainoissa koron tarkistusväli voidaan määritellä tarkemmin ja laajemmin vaihtoehdoin.

Euribor-korkoja on kuitenkin tarjolla varsin erilaisilla koron tarkastusväleillä, ja alla listaamme erilaisten euribor-korkojen pääryhmät.

Lyhyen aikavälin euribor-korot: 1 viikosta 3 kuukauteen

Lyhyen aikavälin euribor-korot määritellään yleensä viikoittain tai kuukausittain. Näitä korkoja käytetään usein lyhytaikaisten lainojen korkojen määrittämiseen.

Lyhytaikaiset euribor-korot ovat yleensä alhaisempia, mutta ne voivat vaihdella nopeammin markkinatilanteen mukaan.

Pitkän aikavälin euribor-korot: 6 kuukaudesta 12 kuukauteen

Pitkän aikavälin euribor-korot määritellään puolivuosittain tai vuosittain. Näitä korkoja käytetään pitkäaikaisten lainojen korkojen määrittämiseen.

Pitkäaikaiset euribor-korot ovat yleensä korkeampia, mutta ne tarjoavat enemmän vakautta ja ennakoitavuutta lainanottajille.

Euribor 12kk-korko on suosituin viitekorko mm. asuntolainoille Suomessa.

Euribor-koron synty ja sen merkitys

Euribor-korko otettiin käyttöön vuonna 1999, kun Euroopan talous- ja rahaliitto (EMU) perustettiin ja euro otettiin käyttöön yhtenäisvaluuttana.

Ennen euribor-korkoa eri Euroopan mailla oli omat kansalliset viitekorot, mikä vaikeutti rahoitusmarkkinoiden vertailua ja integraatiota. Euribor-koron tarkoituksena on yhtenäistää Euroopan rahoitusmarkkinoita ja helpottaa rajat ylittävää rahoitusta.

Euribor-korko on siis tiivistettynä Euroopan talousalueen yhteinen viitekorko.

Miten euribor-koron synty vaikutti rahoitusmarkkinoihin ja lainojen korkoihin

Euribor-koron käyttöönotto yhtenäisenä eurooppalaisena viitekorkona teki rahoitusmarkkinoista entistä läpinäkyvämpiä ja tehokkaampia.

Se mahdollisti paremman vertailun eri maiden rahoitusmarkkinoiden välillä ja helpotti pankkien välistä rahoitusta. Euribor-koron synty vaikutti myös lainojen korkoihin siten, että lainanottajat saivat paremman käsityksen lainojensa kokonaiskustannuksista ja voivat vertailla eri lainavaihtoehtoja tehokkaammin.

Euribor-korko helpottaa siis lainanantajien yheistyötä, ja sen tarkoitus on tehdä rahoituksen kulujen vertailemisesta helpompaa euroalueella.

Euriborin vähemmän tunnettu pikkuveli Eonia

Eonia, eli euroalueen yhteinen yönylikorko on euribor-koron tavoin euroalueen pankkien keskiarvoistettu korkotaso. Eonia-koron erottaa euribor-korosta se, että se on huomattavasti vähemmän tunnettu kuin euribor, koska sitä käytetään pääasiallisesti pankkien välisissä lainoissa.

Talousjärjestelmämme on uskomattoman monimutkainen, ja siihen liittyy mm. pankkien välisiä, erittäin lyhyen aikavälin lainoja – pankit lainaavat toisiltaan rahaa päivittäin kattaakseen mm. poikkeuksellisen suuria nostojaksoja, eli jos yhden pankin asiakaskunta päättää eräänä päivänä nostaa merkittävästi tavanomaista enemmän varoja pankista, pankki voi lainata ns. ”yönyli” käteistä rahaa toiselta pankilta kattaakseen nämä nostot.

Ei mennä tähän tässä artikkelissa sen tarkemmin, mutta Eonia-korko oli mielestäni mielenkiintoinen lisä tähän artikkeliin, sillä en itsekään ennen artikkelin tutkimustyötä tiennyt Eonia-koron olemassaolosta.

Onnittelut, nyt sinullakin on todennäköisesti täysin hyödytöntä nippelitietoa euroalueen pankkien toiminnasta!

Lisää luettavaa Euribor-korosta: Kaikki euribor-aiheiset artikkelit

Lähteet:

Investopedia – Euro Interbank Offer Rate (Euribor) Definition, uses, Vs. Eonia

Euroopan Keskuspankki – Talous- ja rahaliitto

Wikipedia – Euribor

The post Euribor-korko selkokielellä selitettynä first appeared on Rahablogi.