Kirjoitin hetki sitten artikkelin, jossa mainitsin ottaneeni seuraavan askeleen ammatillisella urallani – muutin hiljattain yritystoimintani täyspäiväiseksi, ja teen nyt sisällöntuotantoa ns. ”leipätyönäni”. Starttirahan hakeminen mahdollisti kohdallani sen, että sain viimeisen tönäisyn jotta rohkaistuin toteuttamaan teini-iästä asti haaveilemani yrittäjyyden unelman.

Lupasin myös käydä vähän läpi starttirahan hakemisen prosessia, joten käydään tässä artikkelissa läpi sitä, Miten starttirahan hakemusprosessi kohdallani eteni.

Lisäksi artikkeli tarjoaa arvokkaita vinkkejä sinulle, jos itsekin mietit starttirahan hakemista yritystoimintasi aloittamiseksi.

Mikä on starttiraha?

Starttirahasta on pyörinyt, ja pyörii itse asiassa edelleen valtava määrä väärää tietoa ja oletuksia. Yleinen väärinkäsitys on se, että starttiraha maksetaan yhdessä erässä ja että sen on tarkoitus kattaa Yritystoiminnan alkukustannuksia – väittämistä kumpikaan ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Starttiraha maksetaan 6kk kerrallaan, ja se on yrittäjän henkilökohtaista tuloa. Starttirahan tarkoitus on kattaa yrittäjän elämisen kustannuksia sen aikaa, että yrittäjä saa yritystoimintansa siihen pisteeseen, että se elättää.

Starttirahaan on ymmärtääkseni myös mahdollista kuitenkin hakea jonkinlaisia tukia myös yrityksen rahoituksen osalta, mutta tästä en uskalla mennä varmuuteen. Itse hain ainoastaan tukea yritystoiminnan vakinaistamisen ajaksi tukea, jotta saisin varmuutta yritystoiminnan alkutaipaleelle.

Starttirahan ajatus on kattaa osa yrittäjän elinkustannuksista sen aikaa, että yritystoiminta vakiintuu ja yritystominta kattaa elämisen kustannukset kokonaan.

90 % startatuista yrityksistä toimii vielä 2 vuoden jälkeen

Tilastokeskuksen mukaan uusista yrityksistä jopa 50 % lopettaa toimintansa ensimmäisen 2 vuoden aikana. Osa näistä yrityksistä menee myös konkurssiin.

Starttirahaprosessin läpikäyneistä yrityksistä puolestaan 90 % toimii vielä 2 vuoden jälkeen, ja 80 % 5 vuoden jälkeen. Ero ilman starttirahaa aloittaneisiin yrityksiin on siis varsin merkittävä, ja mielestäni se kertoo paljon starttirahaprosessin käsittelijöiden ja uusyritysneuvojien ammattitaidosta. Lisätietoa aiheesta ely-keskuksen sivuilta.

Suurin syy suureen eroon näiden lukujen välillä lienee se, että starttirahaprosessin läpikäyneiden yritysten liiketoimintaidea on ns. auditoitu ammattilaisen toimesta ja sen kannattavuus-, ja toimintaedellytykset on arvioitu useaan kertaan jo ennen yritystoiminnan aloittamista.

Toisin sanoen starttirahaprosessista saa myös lisää varmuutta yritystoiminnan aloittamiseen, ja omalla kohdallani tämä seikka on varmasti se tärkein osa koko prosessia.

Lisäksi starttirahaprosessi pakottaa yrittäjän tekemään kattavan liiketoimintasuunnitelman, jonka lisäksi yrittäjän on tehtävä realistinen kannattavuuslaskelma yritystoiminnan ensimmäisen 3 vuoden toiminnasta.

Starttirahan hakuprosessista on edelleen tiukasti pinttynyt kuva siitä, että kuka tahansa saa starttirahan ja että yrittäjä voi esimerkiksi hakea valtavat määrät tukea saman yritystoiminnan pyörittämiseen – esimerkiksi yrityksen nimeä vaihtamalla.

Tästä en tietysti voi varmuuteen mennä, mutta itse näen tuon melko epätodennäköiseksi. Prosessissa on melko tiukat säädökset, jotka sääntelevät mm. sitä, voiko starttirahaa myöntää jo olemassa olevalle yritykselle.

Hakuprosessia on pakko kehua siitä, että ainakin omalla kohdallani koko prosessi vaikutti varsin ammattimaiselta ja siltä, että se todella auttaa yrittäjää ymmärtämään oman yritystoiminnan edellytykset ja realiteetit.

Tarkastellaan seuraavaksi prosessissa tarvittavia dokumentteja ja sitä, miltä nämä dokumentit omalla kohdallani näyttivät.

Mitä dokumentteja starttirahan hakemiseen vaaditaan?

Virallisesti starttirahan hakemiseen vaaditaan seuraavat dokumentit:

1. Kattava liiketoimintasuunnitelma
2. Realistinen kannattavuuslaskelma
3. Verovelkatodistus
4. Ansioluettelo

Dokumenttien vaatimuksissa vaikuttaisi olevan jonkin verran eroja eri käsittelijöiden välillä, sillä omalla kohdallani mm. ansioluetteloa ei kysytty missään vaiheessa.

Liiketoimintasuunnitelmaa, verovelkatodistusta sekä kannattavuuslaskelmaa sen sijaan vaadittiin. Liiketoimintasuunnitelman tein kokonaan itse, mutta kannattavuuslaskelman kävin tekemässä Hämeen uusyrityskeskuksessa yritysneuvojan avustuksella. Tämä siitä syystä, että halusin itsekin ulkopuolisen ammattilaisen näkemystä yritystoiminnan realiteetteihin, ja yritysneuvojan avustuksella tätä myös sain.

Suosittelen siis ehdottomasti starttirahaprosessin aikana hyödyntämään oman paikkakunnan uusyrityskeskuksen palveluita, yritysneuvojat ovat juuri sitä varten että nämä auttavat aloittavaa yrittäjää tätä askarruttavissa asioissa – ja ainakin omalla kohdallani yritysneuvoja oli erittäin ammattitaitoinen ja vastasi kaikkiin kysymyksiini.

Neuvonta on muuten myös täysin maksutonta, joten sitäkään ei tarvitse pelätä!

Mutta mitenkä ihmeessä nämä dokumentit sitten laaditaan, ja miltä dokumentit omalla kohdallani näyttivät?

En voi koko dokumentteja tähän avata, koska tekstiä on arviolta n. 20-25 sivua, mutta käydään seuraavaksi läpi hieman sitä, mitä itse runoilin liiketoimintasuunnitelmaan hyväksytyn starttirahahakemuksen saamiseksi.

Liiketoimintasuunnitelma

Liiketoimintasuunnitelman laatiminen on starttirahaprosessin tärkeimpiä vaiheita, ja tähän kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa. Liiketoimintasuunnitelmasi kertoo starttirahahakemuksesi käsittelijälle valmiuksistasi yrittäjyyteen sekä avaa liiketoimintasi perusteita henkilölle, joka ei välttämättä tunne kovinkaan tarkasti alaa, jolle olet yritystä perustamassa.

Sen perusajatus on siis kertoa käsittelijälle perustiedot yritystoiminnastasi sekä avata kattavasti yritystoimintasi edellytyksiä. Painotan kuitenkin uudestaan, että käsittelijä ei välttämättä ymmärrä yritystoimintaasi ja sen alaa täysin, joten ihan perusjuttujakin on hyvä avata liiketoimintasuunnitelmaan kattavasti.

Yllä näkyvä kuva on kuvankaappaus oman liiketoimintasuunnitelmani tiivistelmästä. Tuosta saa samalla vähän ajatusta siitä, mitä laskutan tekemästäni kirjoitustyöstä.

Tärkeintä tiivistelmässä on omasta mielestäni kertoa hyvin tiiviisti ja jämäkästi liiketoimintasi perusedellytyksistä, eli kertoa käsittelijälle siitä, miten aiot tehdä liiketoiminnastasi kannattavaa.

Omalla kohdallani tiivistelmästä löytyy mm. vaadittu työmäärä toivottuun tulotasoon, laskutuksen perustana olevan työn arvo sekä suunnitelmat yritystoiminnan passiivisen tulotason kehittämiseksi tulevina vuosina.

Liiketoimintasuunnitelman seuraavassa kappaleessa käyn läpi yrityksen tuotteita sekä yritystoiminnan perusedellytystä – eli sitä, miten yritys aikoo tehdä rahaa. Tätä kohtaa kirjoittaessa kannattaa pitää mielessä, että kyseessä on yritystoimintaan liittyvä dokumentti.

Tähän voi häpeilemättä avata sellaisia seikkoja, joilla suunnittelet ”rahastavasi” asiakastasi. Mielessä on hyvä pitää myös se, että yritystoiminnan ei ole tarkoituskaan olla hyväntekeväisyyttä, vaan nimenomaan tuottaa rahaa yrittäjälle. Itse avasin liiketoimintaani seuraavasti:

Liiketoiminnan kanavat

YouTube – suunnitelmat videomuotoisen sisällön tuottamisesta ja sen tuottomahdollisuudet

LinkedIN – suunnitelmat kanavan käyttämisestä henkilöbrändin kehittämiseen sekä kanavan tuomat mahdollisuudet verkostoitumiseen alan vaikuttajien kanssa

Verkkosivut – suunnitelmat yrityksen brändin kehittämisestä

Verkkosivut – suunnitelmat yrityksen brändin käyttämisestä liikevaihdon kasvattamiseen

Verkkosivut – suunnitelmat brändin tuotteistamisesta. Tuotteita voisivat olla mm. talousaiheiset kalenterit, talousaiheiset tuotteet kuten kahvimukit, vaatteet ym..

Verkkosivut/sosiaalinen media – sijoitusaiheinen kirjallisuus, maksulliset oppaat, mainostilan myynti

Twitter – suunnitelmat henkilöbrändin kehittämisestä kanavaa käyttäen sekä liikenteen ohjaamiselle twitteristä brändin verkkosivuille

Nämä ovat hyviä esimerkkejä käsittelijälle siitä, miten brändiä on mahdollista tuotteistaa ja miten brändin sekä sivustoliikenteen avulla on mahdollista tuottaa liikevaihtoa. Näitä kannattaa avata kattavasti, koska käsittelijä ei välttämättä tunne alaa.

Varsinkin sisällöntuotannon ala on näiden osalta hieman haasteellinen, koska tuotteistaminen ei ole monelle sisällöntuottajalle mitenkään itsestään selvää – ja muutenkin sisällöntuotannon alan yrityksiin suhtaudutaan varmasti hieman epäilevästi myös näiden hakemusten kannalta.

Näin ollen on tärkeää, että käsittelijä saa hyvän kuvan kaikista niistä tavoista, joilla yritys voi tehdä tuottoa. Varsinkin sisällöntuotannon alan yritykset nähdään usein vähän sellaisena ”huvikseen tehtävänä puuhasteluna”, ja pyrkijöitä alalle lienee aika paljon.

Yrityksen asiakkaat

Seuraavassa kappaleessa avaan yritystoiminnan asiakkaita sekä keitä nämä ovat. Jälleen tähän kannattaa runoilla melko kattavasti siitä, keitä yrityksen asiakkaat todella ovat ja miten asiakkaat tavoitetaan.

Mitä kattavammin kerrot asiakasryhmistä ja siitä, miten aiot asiakkaat tavoittaa, sen paremman kuvan käsittelijä saa yrittäjän tietotaidosta sekä asiakaskunnan riittävästä koosta.

Asiakkaat jaoin itse seuraaviin asiakasryhmiin:

Yhteistyökumppanit – Asiakkaat, joille tehdään sisältöä tuotonjakoperiaatteella. Nämä asiakkaat synnyttävät liikevaihtoa pitkällä aikavälillä, ja sen tarkoitus on tuottaa passiivisesti muun työn ohella.

Laskutusasiakkaat – Asiakkaat, jotka ostavat kirjoitustöitä laskutuksella. Laskutusasiakkaat ovat myös yritystoiminnan alkuvaiheen ylivoimaisesti tärkein asiakaskunta, sillä nämä asiakkaat maksavat laskut lyhyellä maksuehdolla ja kattavat näin yrittäjän elinkustannuksia sekä yritystoiminnan kuluja.

Mainostajat/pitkäaikaiset yhteistyökumppanit – Asiakkaat, jotka ostavat mainostilaa tai joiden kanssa sovitaan erilaisista yhteistyösopimuksista, kuten vieraspostauksista, linkkien myynnistä tai muista tulonlähteistä.

Sivuston affiliaattikumppanit – Sivustolla mainostavat brändit, jotka maksavat sivuston ylläpitäjälle tuottoja myydyistä tuotteista tai rekisteröityneistä käyttäjistä.

Asiakasryhmien jaottelun lisäksi avasin liiketoimintasuunnitelmaan tarkasti näiden asiakasryhmien tärkeyden liiketoiminnalle.

Liiketoimintasuunnitelmassa jokaiselle asiakasryhmmälle on avattu oma ”tärkeysjärjestyksensä”, eli käytännössä se järjestys, jolla asiakasryhmät priorisoidaan liiketoimintaa pyörittäessä.

Muut tekijät

Yllä olevissa kappaleissa on mainittu mielestäni tärkeimmät tekijät, joita liiketoimintasuunnitelmaan on tärkeää avata kattavasti. Yllä mainittujen seikkojen lisäksi liiketoimintasuunnitelmaan tulee kuitenkin avata vielä mm. seuraavat asiat:

Markkinoiden koko – Yrittäjän arvio markkinoiden koosta ja siitä, miten suuren markkinaosuuden yritys voi saavuttaa markkinalla.

Kilpailijat – Yrittäjän arvio kilpailijoista, niiden määrästä ja alan yleisestä kilpailutilanteesta. Tämä vaihtelee merkittävästi, ja esimerkiksi omalla alallani kilpailutilanne on varsin suotuinen – kirjoittajia ei tänä päivänä ole enää montaa, ja kysyntä on kuitenkin vielä kohtuullisella tasolla.

Miten toivottu markkinaosuus saavutetaan – eli käytännössä se, miten aiot palveluitasi tai tuotteitasi myydä.

Myyntiprosessi – Asiakkaasi tyypillinen ostoprosessi, eli käytännössä tarkennuksena edelliseen myyntiprosessista ja yrittäjän edellytyksistä myyntityön onnistuneeseen toteuttamiseen.

Markkinointi – Miten yrityksen palveluita aiotaan markkinoida? Miten viesti tavoittaa asiakkaat?

Hinnoittelu – Miten tuotteesi tai palvelusi on hinnoiteltu? Mikä on sen hinta verrattuna kilpailijoihin, ja onko hintasi realistinen?

Tuotekehitys – Miten aiot kehittää tuotteitasi tulevaisuudessa? Liittyykö yritystoimintaasi merkittävää tuotekehitysprosessia heti alkuvaiheessa?

Yrittäjän osaaminen ja sen kehittäminen – Mikä on yrittäjän tietotaito yritystoiminnasta sen alkuvaiheessa ja miten yrittäjänä aiot kehittää oman alasi osaamista? Mikä on tietotaitosi taso tällä hetkellä, ja onko se riittävä?

Tuotantoprosessi – Jos tuotteellasi on tuotantoprosessi, miten se toteuteaan? Vaaditaanko tuotantoon investointeja?

Mahdolliset henkilöresurssit – Aiotko palkata henkilöstöä? Aiotko käyttää freelance-apua tuotteesi tuotannossa tai kehittämisessä?

Talous – Talouslaskelmat, kuten kannattavuuslaskelma sekä mahdollinen rahoituslaskelma.

Kuinka pitkä liiketoimintasuunnitelman pitäisi olla?

Otsikon kysymys lienee eniten kysytty kysymys liiketoimintasuunnitelman tekemisestä. Tämä oli itsellänikin kipupiste liiketoimintasuunnitelmaa kirjoittaessani, ja alun perin liiketoimintasuunnitelman pituus oli hiukan yli 17 sivua.

Starttirahahakemuksen lähettämisen jälkeen tuli kuitenkin tunne siitä, että alkuperäisessä suunnitelmassa yrityksen tulevaisuudensuunnitelmia ei oltu avattu riittävän tarkasti, joten kirjoitin vielä lisäksi n. 10 sivua yritystoiminnan pitkän aikavälin kehittämisestä.

Lisäyksessä kävin läpi eritoten Rahablogi.com-kanavan tulevaisuuden arvioita sekä sen tuomia tulonlähteitä pitkällä aikavälillä (3-5 vuotta).

Liiketoimintasuunnitelman ja lisäyksen kaveriksi kirjoitin vielä yksinkertaisen SWOT-analyysin, jossa käytiin läpi yrityksen toiminnan riskejä sekä mahdollisuuksia.

Näiden dokumenttien avulla sain starttirahahakemuksen hyväksyttyä, ja nyt olen viimein päässyt toteuttamaan omaa unelmaani yrittäjyydestä.

Kuinka kauan liiketoimintasuunnitelman kirjoittamiseen kului?

Kaikkiaan liiketoimintasuunnitelman sekä lisäyksen kirjoittamiseen aikaa kului arviolta n. 10-12 tuntia. Tämä pitää sisällään kaiken suunnitelman tekoon liittyvän tutkimustyön sekä ajatustyön, joka kirjoittamisessa tulee aina väkisinkin eteen.

Tämän lisäksi aikaa kului yritysneuvonta-aikaan n. 2 tuntia, dokumenttien lähettämiseen n. vartin verran sekä muihin järjestelyihin varmaan n. tunnin verran, joten kaikkinensa starttirahan hakemiseen minulta kului n. 13-15 tuntia.

13-15 tunnin työllä saan siis käytännössä 6 kuukauden aikana hieman reilut 4000 euroa tukia yritystoiminnan alkuvaiheen avuksi, joten tuntipalkoille starttirahan hakemisesta ilman muuta pääsee.

Kaikkiaan prosessin käsittelyvaihe kesti n. 3 viikkoa, mutta tästä osa kului ilmeisesti ely-keskuksen järjestelmän päivittämisestä johtuneeseen tietokatkoon. Starttirahahakemukseni käsiteltiin lopulta päivässä siitä, kun laitoin sähköpostia hakemuksen ollessa lähes 3 viikkoa sitten lähetetty.

Starttirahahakemuksen käsittelyajat vaihtelevat monen lähteen mukaan paljonkin, mutta omalla kokemuksella käsittelyssä pitäisi kulua keskimäärin n. 2vko.

Toivottavasti saat artikkelista vinkkejä tai inspiraatiota, jos olet itsekin miettinyt yritystoiminnan aloittamista!

Vastaan mielelläni myös kysymyksiin aiheesta, joten laita ihmeessä kommenttia alle!

The post Starttirahan hakeminen – Miten itse onnistuin? first appeared on Rahablogi.