Perheeni muutti taannoin keskustan läheltä kaupungin laitamille. Uusi kotimme eroaa läheisiltä palveluiltaan vanhasta kodistamme siten, että lähin kirjasto sijaitsee nykyään paljon lähempänä kotiamme kuin ennen, milteinpä kivenheiton päässä.

Olen ollut aikaisemmin erittäin huono Kirjaston käyttäjä. Noin 12 ikävuoteen asti kävin sentään kirjastossa edes satunnaisesti, kun kirjasto sijaitsi koulumatkan varrella. Valitettavasti 12 vuotiaasta aina viime vuosiin saakka käyntitiheyteni oli luvattoman huono, ellei yliopiston kurssikirjastossa käymistä lasketa.

Hiljattain kirjaston käytössä tapahtui kuitenkin muutos lapsestamme johtuen ja koska ”No kun tuo kerta on tuossa vieressä, niin vois kait siellä käydä”. Käväisemiset eivät kuitenkaan jääneet pariin kertaan: nykyään kirjastossa tulee käytyä vähintään kerran viikossa, ja useimpina viikkoina enemmänkin. Kirjastokammo on vaihtunut loputtomaan arvostukseen tätä hämmästyttävän yksinkertaista, mutta toimivaa palvelua kohtaan. Tätä arvostusta täytyy jakaa muillekin, joten seuraavaksi on vuorossa 5 hyvää syytä käydä kirjastossa.

#1 Saat oman rauhan

Lukioaikoinani tiesin monien opiskelutoverieni menevän kirjastoon lukemaan ylioppilaskirjoituksiin, mitä ihmettelin kovasti: eihän nyt kenenkään kotona voi olla sellaista mekkalaa, että sitä tarvitsisi lähteä kirjastoon pakoon?

Tämä oli sangen hassua ajattelua, sillä nykyään kotonamme ei välttämättä ole täysin rauhallinen tunnelma — taaperoikäinen lapsi pitää siitä huolen. Niinpä lähellä sijaitseva kirjasto toimii hyvänä pakopaikkana, jonne voin suunnata kannettavan tietokoneen kanssa jatkamaan keskeneräisiä töitä yleensä hyvin hiljaiseen ympäristöön ilman, että kukaan tulee nykimään lahkeesta. Kirjasto on myös toimiva työskentelypaikka siitä syystä, että siellä ei ole kodin tapaan telkkareita tai muita sellaisia tekijöitä, jotka voivat syödä työskentelymotivaatiota ja harhauttaa ajatuksia epäolennaisiin asioihin.

Ei kirjastoon tietysti tarvitse lähteä pelkästään työskentelemään tai matikankirjojen kanssa. Jos meno kotona menee liian hektiseksi, voi kirjastoon lähteä luonnollisesti myös lukemaan kirjoja tai lehtiä ja saada siten omaa rauhaa.

#2 Säästät rahaa

Jos lukee Kirjan kuussa, tulee kirjat lainaamalla säästettyä vuodessa jo yli 200 euroa rahaa, kun yhden kirjan keskimääräinen hinta on parikymppiä. Monet kirjaston käyttäjät kuitenkin palaavat kotiin kirjapinon kanssa, ja lukevat siten vuodessa helposti kymmeniä kirjoja. Silloin säästöt nousevat luonnollisesti vielä merkittävimmiksi. Itse luen säännöllisesti useita erilaisia lehtiä, kuten Kauppalehteä, Talouselämää, Arvopaperia, Suomen lääkärilehteä ja Duodecimiä. Lukemani lehdet eivät jää pelkästään edellä mainittuihin lehtiin, mutta jo pelkästään näiden viiden lehden tilaaminen vuodeksi maksaisi pitkästi päälle 1000 euroa. Kaikkien näiden lehtien lukeminen ei olisi kohdallani yksinkertaisesti mahdollista ilman kirjastoa.

Etenkin lapsiperheille kirjasto on aivan loistava palvelu, koska lapsiperheillä rahat voivat olla tiukassa, ja koska lapsilla voi olla taipumus kyllästyä helposti samoihin kirjoihin. Tällöin uuden kirjan ostaminen vähän väliä tulee kalliiksi. Lisäksi uudet, lapsen eri kehitysvaiheissa ostetut kirjat myös ”vanhenevat” lapsen varttuessa, joten pitääkseen lapsen mielenkiinnon yllä joutuu hankkimaan tästäkin syystä yhä uusia kirjoja. Kun kerralla pitää hankkia useampia kirjoja, kirjasto tai nettikirpputorit ovatkin varteenotettavia vaihtoehtoja kirjavalikoiman monipuolistamiseksi.

Kulujen säästöä lisää ennestään se, että kirjastojen varausmaksut ovat poistuneet lakimuutoksen myötä tämän vuoden alusta: kun ennen ainakin minun kotiseutuni kirjastoissa piti maksaa 50 senttiä kirjan varaamisesta ja kuljettamisesta toivottuun kirjastoon, on tämä maksu nykyään poistunut. Varausmaksun poistuminen on ollut minulle lähemmän sijainnin ohella kaikista tärkein asia siinä, että olen alkanut käyttää kirjaston palveluita nykyisessä laajuudessa. Mikäli varausmaksut olisivat vielä käytössä, tulisin todennäköisesti harkitsemaan lainojani nykyistä tarkemmin, ja sitä kautta lukemaan vähemmän. Sama koskee varmasti monia muitakin, ja vähemmän lukeminen ei ole kenenkään etu.

#3 Tuet kirjailijoita

Lainauskorvauksista on tullut monille kirjailijoille tärkeä tulonlähde, ja lainoista kirjailijoille maksettavat korvaukset ovat parantuneet vuosi vuodelta. Kun vuosina 2012–2014 lainauskorvaus oli keskimäärin noin 6½–8 senttiä per laina, toissa ja viime vuonna päästiin jo muihin Pohjoismaihin verrattavissa oleviin lukuihin eli noin 16 senttiin per laina.

Jos kirjaa ei ole tehty omakustanteena, kirjailija saa yhdestä myydystä teoksesta korvausta yleensä ehkä pari euroa. Kun tänä vuonna lainauskorvaus on noussut jo 25 senttiin lainalta ja kirjailijoiden työstään saama korvaus on parantunut entisestään, ei tarvita montaa lainauskertaa päästäkseen yhden kirjan myyntituloihin. Sitä paitsi kirjastosta lainattaessa kynnys lukea kirja on ostamista matalampi, koska se on kulutonta verrattuna ostamiseen. Kirjoja tulee siis luettua paljon enemmän verrattuna tilanteeseen, että ostaisi jokaisen lukemansa kirjan.

Huono puoli lainaamisessa on toki se, että kirjaston kirjat eivät ole omia, eikä niihin voi tehdä yliviivauksia tai muita merkintöjä, mikä on itselläni tapana monien omistamieni tietokirjojen kohdalla.

Kirjaston palveluita käyttämällä voi kuitenkin löytää ”huippukirjan”, joka on niin hyvä, että se tulee luettua useamman kerran. Tällaisessa tilanteessa tai erittäin suositun ja siten ahkerasti varatun kirjan tapauksissa voi suunnitella kirjan ostamista, jolloin kirjaan voi tarvittaessa tehdä omia merkintöjä. Siten kirjan lainaaminen ei sulje pois sitä, etteikö kirjaa ostaisi joskus myöhemmin — näin on käynyt perheessämme esimerkiksi muutamien lastenkirjojen kohdalla. Ei siis kannata luulla, että kirjojen lainaaminen kirjastosta olisi automaattisesti pois kirjailijoiden tilipussista.

#4 Sivistät itseäsi

Kirjastoa ei turhaan kutsuta ”sivistyksen kehdoksi”. Ihmisikä ei riitä imemään sitä kaikkea tietoa, jota kirjastojen valikoimalla on tarjota. Oma lainani ovat usein pelkästään tietokirjoja, yleensä joko taloutta, sijoittamista, lääketiedettä tai muita vastaavanlaisia aiheita käsitteleviä kirjoja. Kirjaston ansiosta olen saanut runsaasti lisää tietoa minua kiinnostavista asioista.

Kirjojen lukeminen on kahdellakin tapaa verrattavissa siihen, että laittaisi rahaa pankkiin. Ensimmäinen on tietysti se, että lainaamalla säästetyt eurot voi säästää tai sijoittaa. Toinen on se, että itseensä sijoittaminen hyvän kirjan tuoman tiedon muodossa on sijoituksista parhain. Lukemalla kirjoja voi saada useita virkistäviä oivalluksia oman ajattelukuplansa ulkopuolelta, ja jalostaa kaikkea lukemaansa tietoa päässään eteenpäin.

Lisääntyneen tiedon johdosta voi pärjätä paremmin esimerkiksi työelämässä tai vaikkapa saada enemmän irti valokuvausharrastuksestaan jonkin valokuvausoppaan lukemisen myötä. Mahdollisuudet hyötyä kirjastojen kirjojen tarjoamasta tiedosta ovat erittäin laajat ja ne koskettavat melkeinpä mitä aihetta vain voi edes kuvitella.

#5 Lukeminen lapselle on tärkeimpiä mahdollisia asioita

Ravitsemuksesta huolehtimisen eli terveellisen ruokavalion vaalimisen ohella kirjojen lukeminen lapselle tai lukemaan kannustaminen on mielestäni melkeinpä parasta, jota hänen vuokseen voi tehdä.

Kirjat auttavat ennen kaikkea monipuolistamaan lasten sanavarastoa ja kehittämään kielioppia ja antamaan siten ällistyttävän ponnahduslaudan tulevalle koulutielle. Ainakin omalla kohdallani tiedostan, että arkikielessä käyttämäni sanavarasto on suppeahko. Tällöin kirjojen lukeminen täydentää mainiosti kielikylpyä, sillä kirjoissa saatetaan käyttää sellaisia sanoja, joita ei itse edes kuvittelisi sanovansa. Ei olekaan yhtään poissuljettua, että omakin sanavarasto laajentuisi lastenkirjoja lukemalla. Lisäksi kirjoja lukemalla lapsi oppii yksinkertaisesti lisää asioita ympäröivästä maailmasta, koska niissä voidaan opettaa esimerkiksi autojen toimintaa.

Meidän perheessämme on tällä hetkellä kaksi juttua, joita pitää tehdä usein. Toinen on ”tanssitaan” ja toinen ”luketaan”. Kirjastoreissut vaunuilla ja nyttemmin pulkalla ovat mielekkäitä hetkiä ja niiltä tarttuu mukaan useampi kirja, joita on mukava lukea yhdessä niin päivällä kuin illalla. Lastenkirjoja ilmestyy vuosittain niin paljon, että ilman merkittävää ajankäyttöä ei olisi mitään mahdollisuutta pysyä kärryillä kaikista uusista kirjoista. Kirjastot toimivatkin hyvänä näyteikkunana uusien kirjojen maailmaan, ja kirjaston ansiosta voi löytää uutta ostettavaa kirjakauppareissuille.

Mikäli lähipiirissä on pieniä lapsia, kannattaa suklaan tai lelun sijaan ostaa heille joululahjaksi kirja. Kun ruutuaika niin TV:n kuin tablettien ääressä lisääntyy, on vaarana, että kirjojen lukeminen jää vähemmälle. Tämä on erittäin surullinen asia, joten mielenkiintoisen kirjan antaminen toiselle on mitä hienoin teko.

Yhteenveto

Nykyään puhutaan paljon jakamistaloudesta eli esimerkiksi siitä, että tulevaisuudessa yksityisauton omistaminen tulee vähenemään, ja että autoilu siirtyy enemmän kohti yhteiskäyttöä tai yhteisomistusta. Sattumoisin kirjastossa on noudatettu näitä periaatteita jo iät ajat: kirjat ovat kaikkien yhteisessä omistuksessa ja käytännössä jokaisen käytettävissä, ja yhden kirjan ”käyttöaste” nousee perinteisesti kirjan omistamista korkeammaksi.

Kirjaston merkitys minulle on kasvanut niin suureksi, että kun joskus muutamme isompaan asuntoon, aion harkita asunnon sijaintia mietittäessä kolmen K:n periaatetta: lähellä uutta kotia tulee sijaita kauppa, koulu ja kirjasto.

Kannattaa siis alkaa nauttimaan tai nauttia jatkossakin tästä kenties parhaiten toteutetusta julkisesta palvelusta!