Minimalistisempi elämäntyyli on kiinnostanut jo jonkin aikaa ja tänä vuonna tuntuu siltä, että aika on kypsä pienimuotoiselle elämänmuutokselle. Aion tietoisesti pyrkiä kohti yksinkertaisempaa, selkeämpää ja rauhallisempaa elämää. Omani ja maapallon hyvinvoinnin vuoksi.

En nyt puhu sellaisesta minimalismista, jossa kaikki tavarat heivataan kerralla menemään ja sitten asutaan nykytaidegalleriaa muistuttavassa valkoisessa kuutiossa ja kuljetaan samoissa vaatteissa joka päivä.

Puhun pienistä muutoksista kuluttamisessa ja ajattelutavoissa.

Itse aloitin kysymällä itseltäni, mitä haluan elämääni enemmän. Haluan aikaa. Aikaa lukea ja nähdä ystäviä – aikaa pitää hauskaa. Tämä tarkoittaa ehkä vähemmän töitä, eli vähemmän rahaa. Siksi vähennän kuluttamista. Aika loogista.

Minimalistinen elämä tarkoittaa minulle elämää ilman turhaa tavaraa ja turhia ajatuksia.

Aloitetaan tavaroista. 

Haluan kuluttaa vähemmän kolmesta eri syystä. Suurin syy liittyy ympäristöön. Emme voi jatkaa kuluttamista samaan malliin kuin nyt. Ihan jokaisen on kysyttävä itseltään ostohetkellä “Tarvitsenko tätä todella?” Tämä pätee niin vaatteisiin kuin pahvimukissa myytävään take away -kahviin tai maailman toiselta puolelta lennätettyyn mangoon, joka on pakattu muovipakkaukseen. Kuten sanoin, en aio luopua kaikesta, enkä elää askeesissa, mutta ehkä voin mangon sijaan välillä käyttää aamupalajugurtissani pakkasessa olevia viime kesänä ostettuja suomalaisia mustikoita?

(Jos sinun pakkasestasi ei löydy suomalaisia mustikoita, haluan jakaa vinkin äidiltäni: hän ostaa joka kesä jäätävän määrän mansikoita ja mustikoita ja pakastaa ne. Näitä hän sitten jakelee minulle ja siskolleni pitkin talvea, joten pakkasessani on aina marjoja. Parasta! Jos minulla on joskus lapsia, jatkan tätä perinnettä. Pitää tietty olla aika iso pakastin käytössä.)

Kuluttamalla vähemmän säästää myös rahaa. Pyrin jatkossa tekemään arkisin ruokaa kaksi kertaa viikossa. Valitsen kaksi ruokalajia, joita teen sellaiset satsit, että niitä voi syödä kaksi päivää putkeen. Aina ei ole pakko syödä jotain uutta tai sitä, mitä juuri silloin eniten tekee mieli. Arkiruokailu saa olla yksinkertaista.

Hyviä vaihtoehtoja tällä hetkellä ovat erilaiset keitot ja uunivuoat, joissa voi hyödyntää esimerkiksi linssejä, papuja ja juureksia. Näin vältyt siltä, että juokset joka ilta lähikaupassa ja raahaat sieltä muoviin pakattuja salaatteja, tänne lennätettyjä avokadoja ja tomaatteja, jotka eivät maistu miltään. Terveellistä, halpaa ja ympäristöystävällistä!

Kolmas syy on se, että haluan päästä eroon himosta tavataa kohtaan. Haluan tulla toimeen vähemmällä, enkä halua, että tavara hallitsee elämääni. En halua koko ajan tuntea, että tarvitsen jotain uutta. En halua ajatella tavaroita ja kuluttamista – haluan enemmän aikaa lukemiselle ja kivojen asioiden tekemiseen.

Entä ne turhat ajatukset?

Tie kohti harmonisempaa ja rauhallisempaa elämää lähtee korvien välistä. Siksi pääkoppakin kannattaa KonMarittaa ja heittää menemään kaikki ajatukset, jotka eivät tuo iloa.

Kaikki ajatukset, jotka alkavat sanalla pitäisi, viskaan romukoppaan. Ai kenen mielestä pitäisi?

Kaikki negatiivinen itsekritiikki saa mennä, heippa vaan.

Päästän myös irti kaikista niistä ajatuksista, joille en voi mitään. Jos joku asia vaivaa, mutten pysty tekemään sille mitään, annan sen olla. En jää märehtimään, en stressaa, enkä aina ajattele pahinta kaikesta.

Haluan myös eliminoida turhat valinnat elämästäni. Nykyään meillä on ihan liikaa mahdollisuuksia. Jos aamulla tekee mieli vihersmoothieta voisi aina poiketa lähikauppaan sen sijaan, että söisi vaikka kotoa löytyvää puuroa (ja niitä mustikoita). Joka aterian ei tarvitse olla huippuunsa viritetty superfood-pläjäys tai kulinaristinen elämys. Yksinkertaisuus kunniaan.

En jaksa jatkuvasti tehdä valintoja: mihin pukeutua, mitä näistä viidestä suihkugeelistä käyttäisin, mitä syödä lounaaksi. Haluan vähemmän tavaraa, jotta arvostan sitä, mitä minulla on (esimerkiksi yksi tarkkaan valittu suihkugeeli). Pukeudun samaan asuun vaikka koko viikon, jos se tuntuu hyvältä. Vaatteiden ei aina tarvitse olla Instagram-kelvollisia täydellisiä kokonaisuuksia. Riittää ihan hyvin, ettei kulje kaupungilla nakuna.

Päätän, että ihonhoitorutiinini on minulle paras mahdollinen juuri nyt, enkä koko ajan etsi jotain uutta ja parempaa.

Tyydyn siihen, mitä minulla on, enkä etsi uutta. 

Tämä oli itselleni todella tärkeä oivallus. Meille kaupataan koko ajan uutta, uutta, uutta. Se, mitä meillä jo on kelpaa harvoin, koska se ei muuttanut meitä täydellisiksi versioiksi itsestämme. Ostimme uuden voiteen, mutta olemme vieläkin oma itsemme. Silti uskomme, että jos etsimme, saatamme törmätä tavaraan, joka muuttaa meidät “täydellisiksi”. Näin ei tule tapahtumaan, joten kannattaa vain päättää, että olemme jo täydellisiä.

Joogaopettajat sanovat välillä tunnin jälkeen, että “päätä, että tämä harjoitus oli juuri sitä, mitä tarvitsit tänään”. Tajusin juuri, että tämä on aika diippiä, ja että tätä oppia voi käyttää muuallakin kuin joogasalissa.

Olemme niin usein tyytymättömiä asioihin: ulkonäköömme, omistamiimme tavaroihin ja suorituksiimme. Jos joogatunti on ollut tahmea, enkä esimerkiksi ole pysynyt pystyssä tasapainoa vaativissa harjoituksissa, voin valita, sanonko itselleni, että olen surkea, vai sanonko, että tämä tunti oli paras mahdollinen minulle tänään. Aika paljon kivempi olla tyytyväinen ja kertoa itselleen jälkimmäinen asia.

Samoin voin päättää, että olen jo paras versio itsestäni, ja että minulla on jo kaikki, mitä tarvitsen. Tulipa heti zen olo!

Suitsukkeet: Kioton vanhin suitsukevalmistaja Kungyokudo. In business since 1594.