*blogiyhteistyö Feel Delighted Finlandin kanssa

Nyt ovat maailmankirjat sekaisin! Löysin nimittäin itseni viime viikolla kuntosalilta. Minä, joka olen pakoillut noita saleja lahjakkaasti useamman vuoden ajan. Kuntosali on ollut mielessäni paikka, jonne eivät tällaiset könkkäladyt kuulu. Vaikka vallan hyvin tiedänkin, että moniin vaivoihini liike olisi se tehokkain lääke. Mutta kuntosali - ehei, sinne kuuluvat vain fitness -harrastajat ja himoliikkujat. Ne nuoret ja kauniit, joilla eivät hölly mahamakkarat, takapuoli eivätkä allit.

Olen rapakunnossa. Syitä huonoon kuntooni löytyy kyllä ihan riittämiin viime vuosien sairasteluista ja vammoista: ensin murtui nilkka, joka ei luutunut kunnolla vaan jalkapöydässä törröttää nyt rusto. Tuo rusto vääristi askellukseni sillä seurauksella, että vammautuneen jalan vaivaisenluu alkoi kasvaa ja sain päkiän alle Mortonin neurooman. Kävely oli kivuliasta ja liikkuminen välillä mahdotonta. Lopulta vaivaisenluu leikattiin ja sehän tiesi taas pitkää liikkumatonta jaksoa. Kun tästä selvisin ja aloin olla tolpillani, iski toispuoleinen kasvohalvaus, jonka seurauksena toisen silmän luomi ei suostunut yli puoleen vuoteen toimimaan. Silmä ei kestänyt tuulta eikä viimaa - eikä hikoilua. Ja merirosvolapulla peitetyn silmän kanssa ei liikunta onnistunut.

Kun vielä sairastan fibromyalgiaa, jonka säryt valvottavat öisin, en ole jaksanut harrastaa liikuntaa edes silloin, kun se on muilta vaivoilta ollut mahdollista. Fibroni ainoa ja paras lääke on liikunta. Lisäksi kolesteroliarvoni huitelevat sen verran korkealla, että taivuin vuoden alussa aloittamaan lääkityksen.

Vaivoja jos jonkinlaisia. Ja päälle vielä sairaslomien herkutteluista etenkin vyötärölle kertyneet lisäkilot. Korjattavaa ja rempattavaa kropastani löytyy roppakaupalla.

Fibrooni ei sovi mikään rankka liikunta - olenkin kuntoani aiemmin hoitanut kävelylenkeillä. Ja lisäkilojen karistamisessa auttaa tietysti kunnon ruokavalio. Mutta sepä ei enää näillä ikävuosilla riitä -  kilot kyllä karisevat mutta rasvan myötä katoavat myös lihakset. Ja se ei ole ollenkaan hyvä juttu. Ihmisen kun pitäisi jaksaa kantaa luunsa jotta pysyisi toimintakuntoisena. 

Kävellen ei lihaksia kunnossa pidetä joten tarvitaan lihaskuntoharjoittelua. 

Sain jokin aika sitten sähköpostiini *Feel Delighted Finlandilta kysymyksen: Kiinnostaako hyvinvointi ja terveet elämäntavat? Samalla he tarjosivat minulle *yhteistyömahdollisuutta, jossa saisin avukseni oman personal trainerin, joka loisi minulle yksilöidyt ruoka- ja treeniohjelmat sekä laadukkaita Delight -patukoita vauhdittamaan terveellisempiä elämäntapoja ilman turhia sokereita ja lisäkaloreita.

Eipä tarvinnut kauan miettiä! Tämähän tuli kuin tilauksesta juuri minun tilanteeseeni. Joten otin innolla tarjouksen vastaan ja eipä aikaakaan, kun minulla jo oli oma personal trainer, Marita Autere, jonka mottona on "Yhdessä tavoitteeseesi!".

Ennen ensimmäisiä treffejä sain Maritalta täytettäväksi kyselyn, jonka pohjalta hän jo teki minulle uuden ruokavalion. Säikähdin hieman, kun sen näin: jotta aineenvaihduntani toimisi kunnolla, minun tulisi syödä paljon enemmän kuin mitä teen. Ja syödä säännöllisemmin. Tätä yritän nyt opetella. Vielä en osaa ja olen hieman joutunut joustamaan tuossa ruuan määrässä, mutta ei kerrota Maritalle;)

Sitten koittikin jo ensimmäisten treenien aika. Sovimme tapaamisen kuntosalille, joka on lähellä työpaikkaani eli treenit siellä onnistuvat hyvin työmatkojenkin yhteydessä. Tiedän kokemuksesta, että en saa itseäni salille, jos menen välillä kotiin. Marita myös vetää tällä salilla erilaisia jumppia joten se on hänelle tuttu paikka.

Treeni alkoi lämmittelyllä soutulaitteessa. Tuttu laite vuosia sitten käymästäni kuntoutuskurssista, mutta jouduinpahan tuossakin sitä oikeaa tapaa Maritan ohjauksella hakemaan. Ja vaikka Marita totesikin, että treenit on tarkoitus tehdä sykkeellä, jossa pystyy vielä puhumaan, niin ei hän ehkä tarkoittanut, että tarkoitus on testata sitä puhumalla koko ajan niin kuin minä näytän tuossa yläkuvassa tekevän;)

Lämmittelyn jälkeen koitti sitten se ensimmäisten treenien kamalin osuus: kuntotestaus. Pelkäsin saavani testeissä madon luvut. Ihan niin pahasti eivät asiat sentään olleet ja muutamaan kohtaan ruksattiin muutakin kuin huono. Ne madon luvut koittivat kuitenkin siinä vaiheessa, kun Marita mittasi vyötärönympärykseni. Sitä, mitä lukemia mittanauha näytti, en kerro, mutta sitä keskivartalorasvaa riittää kyllä sulateltavaksi ihan liiankin paljon. 

Testauksen jälkeen Marita vielä hieman viilaili minulle etukäteen tekemäänsä treeniohjelmaa ja aloitimme tutustumisen siihen ja laitteisiin.

Ohjelma oli laadittu niin, että kaikki lihasryhmät saisivat kyytiä. Jalkalihaksia vahvistettaessa vielä nauratti. Etukäteen olin hieman pelännyt sitä, millainen pirttihirmu Marita olisikaan. Ihan turhaan pelkäsin, sillä hän oli ihanan kannustava ja jaksoi kuunnella minun höpinöitäni, opastaa ja tsempata täysillä.

Ja sitä tsemppiä tarvittiinkin muutamaan otteeseen ihan kunnolla.

Jalkakyykky ei ole minun juttuni. Ei edes ilman painoja. Kyllä minä kyykkyyn pääsin mutta tuosta olisi tarkoitus päästä ylöskin. Sen päätin, että vielä joskus pääsenkin. 

Treeniohjelma käytiin läpi ja siirryimme vielä pukuhuoneeseen juttelemaan ja sopimaan jatkosta.

Ensimmäisen treenin jälkeen olo oli illalla ihan siedettävä ja ehdin jo huokaista helpotuksesta, että kyllä tämä tästä. Vaan olisihan se pitänyt muistaa ja toki Maritakin siitä muistutti, että lihakset saattavat olla hieman kipeinä sitten seuraavina päivinä. Voi taivas! Kyllä tuntui lihaksissa, että jotain oli tehty. Reidet huusivat hoosiannaa ja enpä ollut ennen tiennytkään, että takapuolessakin on niin monta lihasta;)

Mutta muutamassa päivässä siitä toivuttiin ja tiesinpähän, että treenit ovat tehokkaita. Ja niiden jatkuessa se lihaskuntoni kohenee sen verran, että joka treenin jälkeen ei olo ihan samanlainen ole.

Ei muuta kuin kohti uusia treenejä! Kun vielä oppisi sen tankkauksenkin - onneksi ovat nuo Delight -patukat helpottamassa esimerkiksi töissä välipaloina. Nämä proteenipitoiset patukat kun pitävät nälänkin loitolla hieman paremmin kuin ne työpaikalla aina tarjolla olevat keksit. 

Siitä, miten kunnonkohennus onnistuu, kerron kyllä aikanaan myös täällä blogissani. Mutta älkää pelästykö - ei tästä mitään fitness -blogia tulossa ole;)

Feel Delighted Finlandin Instagram -tiliä ja Facebook -sivua kannattaa muuten seurailla - niistä löytyy mm. reseptejä terveellisiin herkkuihin ja juuri nyt on käynnissä kilpailu, jossa voi voittaa itselleen kaapin täydeltä Delight -patukoita!

Miten sinä hoidat kuntoasi?

Ja millaisia ovat sinun mielestäsi terveelliset elämäntavat?